Datanörtti ehdolla aluevaltuustoon

Olen ehdolla aluevaltuustoon, Vihreänä Varsinais-Suomessa. En siksi että kokisin olevani selkeästi pätevin ehdokas — faktat eivät sellaista väitettä tue. Mutta uskon kyllä olevani tuhannen pätevimmän varsinais-suomalaisen joukossa. Ja kun ehdokkaita kaiken kaikkiaan tulee olemaan yli viisisataa, niin tilastollisesti katsoen uskon olevani oikeassa seurassa ainakin 50% todennäköisyydellä.

Mitä aluevaltuusto sitten tekee, ja miksi sinne tarvitaan juuri kaltaiseni datanörtti?

Aluevaaleihin on neljä kuukautta, ja vielä tässä vaiheessakaan kukaan ei todellisuudessa tiedä mitä aluevaltuusto tekee.   Valtavaa alueuudistusta tehdään nyt niin nopeasti että asiat saattavat sotkeentua megalomaanisesti lähivuosina, ja kaikkeen pitää varautua. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen budjetti on kahden miljardin kokoluokkaa, ja se vastaa lähes puolen miljoonan ihmisen terveydenhuollosta. Kovin pahoja virheitä ei saisi tapahtua, mutta pieniä tapahtuu varmasti.

Tällaisessa tilanteessa tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät dataa, osaavat analyyttisesti pilkkoa massiviisia kokonaisuuksia pienemmiksi, eivätkä mene paniikkiin. Se on ominta osaamisaluettani niin ammatillisesti kuin politiikkaharrastuksessakin (ks analyysejäni liittyen esim kuntadatan visualisointiinraitiotiehen, joukkoliikenteeseen, tiedolla johtamiseen, autoilun terveysriskeihin, ja ilmastopolitiikkaan).

Vaikka olen kriittinen sitä kiirettä kohtaan jolla uudistusta tehdään, pidän uudistusta tarpeellisena, jopa välttämättömänä.   Terveydenhuollon kriisin tunnistavat kaikki, jotka ovat missään tekemisissä julkisen terveydenhuollon kanssa. Nykyisellä toimintamallilla kriisi ei tule ratkeamaan. Nyt maksajilla (eli kunnilla) ei ole mitään tapaa tietää, mitä erikoissairaanhoito tulee maksamaan — joku sairastuu, ja se maksaa jotakin, ja kunta maksaa sen mitä käsketään. Pieni kunta voisi teoriassa ajautua selvitystilaan jo muutaman syöpäpotilaan hoidon takia.

Kriisi koskee selvimmin maakunnan pieniä ja ikääntyviä kuntia, mutta myös Turkua. Turun väestö vanhenee kovaa vauhtia, ja kymmenen vuoden kuluttua tilanne tulee olemaan dramaattisesti nykyistäkin vaikeampi. Ilman leveämpiä hartioita tulevaisuus olisi huomattavan haastava. Kun hartiat ovat koko maakunnan levyiset, tilanne on paljon parempi.

Uudistuksen tärkein tehtävä onkin tuoda palvelut tasapuolisesti sinne missä niitä oikeasti tarvitaan, riippumatta kuntarajoista.  Tarpeen määrittelyyn tarvitaan dataa, dataa ja dataa. Siksi aluevaaliuudistus onkin ennen muuta tietohallintouudistus. Kokemukset julkisen sektorin tietohallinto-osaamisesta eivät anna olettaa, että tämä menisi aivan täysin sukkana läpi heti ensimmäisellä kerralla.

Uudistuksesta kuitenkin selvitään, kunhan prioriteetit ovat selvät. Ykkösprioriteetti on se, että kukaan ei kuole tai vammaudu uudistuksen takia. Tämä kannattaa sanoa ääneen ja pitää tiukasti ohjenuorana, koska riski on olemassa, vaikka se luultavasti onkin pieni. Tietojärjestelmien ei tarvitse mennä kovin pahasti solmuun, että lähetteitä jää lähettämättä tai kriittinen tieto kulkematta.

Muut prioriteetit ovatkin sitten kaikki suunnilleen yhtä tärkeitä.

    • Vuoden 2023 alussa täytyy tietää oikeasti, mitä ollaan tekemässä. Silloin nimittäin täysi vastuu siirtyy hyvinvointialueille.
    • Vuoteen 2025 mennessä täytyy olla ainakin suuntaviivat siitä, miten hyvinvointialueiden rahoitusta lähdetään suunnittelemaan pidemmällä aikavälillä. Toistaiseksi rahoitus tulee suoraan valtiolta, mutta tämä ei nähdäkseni ole pidemmän päälle kestävää. Rahan ja vastuun täytyy seurata toisiaan, joten ennen pitkää alueilla täytyy olla verotusoikeus.
    • Koko ajan pitää varmistaa, että ihmisten kohtelu on tasapuolista ja perustuu heidän todellisiin tarpeisiinsa. Jokaisella kunnalla on omat erityisintressinsä joita pyritään suojelemaan, vaikka muut kärsisivät.  Aluevaltuustossa kuitenkin edustetaan koko aluetta, ei omaa kuntaa tai omaa erityisryhmää. Tarpeet ja toimenpiteet voidaan määritellä ainoastaan tiukan datapohjaisuuden kautta.

Olen Varsinais-Suomen Tieteen ja teknologian vihreiden puheenjohtaja, ja toimin Vihreiden edustajana Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnassaOlin ehdolla myös kesän 2021 kuntavaaleissa, ja näkemykseni niissä ovat relevantteja myös aluevaaleissa: Kuntavaalit 2021

Kuntakierros

Luultavasti olen jostain kohtaa ajanut läpi tai lentänyt yli jokaisen Varsinais-Suomen kunnan, mutta paremman kuvan saisi kun kävisi kurkkaamassa miltä kylillä näyttää.

Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä vielä 28 kuntaa, joten matkaa tulee vähintään melko paljon. Kuntien väliset etäisyydet vaihtelevat, mutta jos arvaa keskimääräiseksi välimatkaksi 30 km niin matkaa olisi noin 900 km. Matka olisi ajettavissa yhdessä päivässä jos oikein yrittää.

Todellinen matka kuitenkin riippuu siitä missä järjestyksessä kunnat kiertää. Mahdollisimman lyhyen reitin löytäminen on kuitenkin haastavaa koska mahdollisia reittejä on paljon.
Kyseessä on niin sanottu kauppamatkustajan ongelma, jonka matemaattista ratkaisua on pohdittu enemmänkin. Määränpäiden lukumäärän kasvaessa ongelma muodostuu nopeasti työlääksi ratkaista jopa tietokoneella.

Asiaa pohtiessani pieni nörtti sisälläni heräsi ja päätin kokeilla yksinkertaista algoritmiä. Kirjoitin taulukkoon google mapsin antamia lyhimpiä etäisyyksiä kuntien välillä ja laitoin koneen valitsemaan arvalla seuraavan kohteen. Annoin koneen laskea jonkin aikaa, Kuva 1 näyttää minkä pituisia matkoja löytyi.

Lyhin matka oli 809 km ja pisin 1619 km. Vieläkin pidempiä matkoja olisi varmasti tullut, mutta en jaksanut kirjoittaa taulukkoon kaikkia mahdollisia reittejä. Ajan säästämiseksi laitoin vain etäisyyden muutamaan lähimpään kuntaan.

HistogrammiKuva 1. Noin 600 000 yritystä joista 81786 johti takaisin kotiin. Ryhmästä “Uniikit” on poistettu useampaan kertaan esiintyneet matkan pituudet

Taulukko 1.
Min.  1st Qu.  Median  Mean  3rd Qu.  Max.   Ryhmä
809   1143      1207        1206    1270       1619  Kaikki
809   1119      1215        1211    1304       1619  Uniikit

Koska varsinkin kaikista piirretty histogrammi näyttä kovasti normaalijakautuneelta niin plottasin vielä QQplotin normalli jakaumaa vasten (R-QQnorm). Lineaarinen transformaatio tarvitaan ennen kuin kaikkien jakauma on normaali. Pelkästään uniikit matkan pituudet hyväksyvä jakauma poikkeaa normaalista enemmän. En osaa muuta sanoa kuin että jotain tälläistä voisi odottaa kun kohtuu satunnaisia pituuksia arpoo monta peräkkäin ja laskee summan.

Matkat-QQnorm

Alla laskennassa käytetty R-koodi:

[code language=”css”]

## laske kauppamatkustajan ongelmaa kiertueelle

TSP.distance <- function(yri=10, method = "mininum", verbosity=3){
# method = miten valitaan seuraava paikka
# verbosity = miten paljon kerrotaan toiminnasta

load("kkk.Rdata")
kotiin=kkk[kkk$variable=="Piikkiö", c("X", "variable", "value")]
K=kkk
D.k=numeric()
m.k=list()
m=0
for (j in 1:yri){
kkk=K
D=0
vajaa=F
Uk="Piikkiö"
Kaikki.K=numeric()
Kaikki.K[1]=Uk
for (i in 1:28){
k=kkk[kkk$variable==Uk, "X"]
if (length(k)==0){
vajaa=T
break
}
k=sample(k, 1)
Uk2=as.character(kkk[kkk$variable==Uk &
kkk$X==k,"X"])[1]
D=D+kkk[kkk$variable==Uk & kkk$X==k,"value"][1]
kkk=kkk[!(kkk$X==Uk | kkk$variable==Uk),]
Uk=Uk2
Kaikki.K[i+1]=Uk
}
if (!vajaa){
print(j)
m=m+1
D=D+kotiin[kotiin$X==Uk, "value"]
Kaikki.K[i+2]="Piikkiö"
print(D)
D.k[[m]]=D
m.k[[m]]=Kaikki.K
}
}
Reissut=list(Pituudet=D.k, Kunnat=m.k )
}

TSP.Lyhin <- function(R){
P=10000
for (i in 1:length(R$Pituudet)){
if (R$Pituudet[[i]]<P){
P=R$Pituudet[[i]]
K=R$Kunnat[[i]]
}
}
list(P, K)
}

[/code]

Translate »