Teksti on julkaistu alunperin Turun Vihreä Kirkko -listan blogina. Olen ehdolla Katariinan seurakunnassa.
Tylsyys ei ole perinteinen kristillinen armolahja, mutta ehkä sen pitäisi olla. Seurakunnan luottamusmiehen tärkein rooli on hoitaa tylsät tehtävät, jotta todelliset tähdet — eli työntekijät ja vapaaehtoiset — pystyvät hoitamaan mielenkiintoiset tehtävänsä.
Itse pidän nimenomaan tylsistä asioista. Olen 46-vuotias fyysikko, ja pyörittelen ammatikseni numeroita. Toimin myös Turun kuntapolitiikassa, ja olen Vihreiden edustaja joukkoliikennelautakunnassa. Mukavan teknistä ja kuivakkaa.
En ole mikään seurakunta-aktiivi. Taustani on kyllä hyvinkin kristillinen: olen lähetyslapsi, luterilaisuuuteen kasvanut ja saturoitunut papinpoika, ja lisäksi myös papin puoliso. Mutta kaltaisellani ihmisjoukkoja vieroksuvalla pessimistisellä nörtillä ei ehkä oikein ole ollut kirkossa luontevaa paikkaa muutoin kuin joulukirkon penkin lämmittäjänä.
Kuvailen suuria linjoja omassa blogissani. En usko, että pystyisimme enää estämään katastrofaalista ilmastonmuutosta joka tärvelee lähes kaiken hyvän ja arvokkaan mitä olemme saaneet aikaan. Kun se kriisi aikanaan iskee, tarvitaan profeetallisia tahoja jotka viimeiseen saakka puolustavat heikoimpia. Tiivistäen: haluan pitää kirkon hengissä nykyisten hyvien aikojen yli, jotta se on käytettävissä kun todella kovat ajat koittavat.
Hengissä pitäminen vaatii kahta asiaa: suuria muutoksia, ja toisaalta pieniä tavallisia asioita.
Esimerkiksi tasa-arvoasioissa kirkonkin on nyt tultava 2000-luvulle, jos se aikoo 2000-luvulla olla minkäänlainen toimija. Itse tunnen — ja arvostan — useita erittäin konservatiivisia kristittyjä, ja ymmärrän heidän tuskansa erityisesti avioliittoasiassa. Opillisesti se on vaikea asia. Mutta silti on löydettävä tapa edetä.
Pienet tavalliset asiat taas ovat paras tapa varmistaa, että ihmisillä ylipäätään säilyy mitään mielenkiintoa kirkkoa kohtaan. Tällaisia asioita ovat Katariinassa esimerkiksi partio ja diakoniatyö. Tämä ei tarkoita sitä, että tehdään pelkästään sellaisia leppoisia asioita joita kaikki yksimielisesti kannattavat. Seurakunnalla tulisi olla aktiivinen ote esimerkiksi paperittomien auttamiseen, vaikka aihe ei kaikkia miellytäkään. Joskus on toimittava oikein, vaikka se herättäisi närää.
Vaalikonevastaukseni löytyvät täältä.