Epämääräisyyttä tarjolla, joten varaudu tai pakene.
Ensimmäisissä kesätöissäni olin hommissa rakennuksilla. Siellä oli melko selvää mistä maksettiin. Kunnalla oli kunnostusta tarvitsevia rakennuksia ja ihmisiä palkattuna niitä korjaamaan. Seuraavissa työpaikoissani touhu meni nopeasti abstraktimmaksi. Jossain vaiheessa epäilen olleeni T&K tehtävissä koska jotkut muut jossain muualla tekivät vastaavia juttuja joillekin toisille firmoille. Vaikutus firman tuloihin oli melko vähäinen.
Tämä on johtanut omituiseen tilanteeseen jossa joskus koen palkkani ja säästöni jotenkin etäisiksi. On helpompi tehdä lahjoituksia ja maksaa veroja jolleivät rahat tunnu omilta. Miksipä ei antaisi jollekin tarvitsevalle? Totuuden nimissä on sanottava, että yleensä olen kauniisti sanottuna pihi.
Edellä kuvatusta rahasta etääntymisestä johtuen minusta ei ole kovin vaikeaa miettiä miten rahan vaikutusta maailmaan voisi muuttaa. Alla 1-6 ovat väittämiä jotka voivat olla totta. A-C johtopäätöksiä noihin väittämiin perustuen.
1. Työskennellessään käyttää resursseja, kuten raaka-aineita, energia ja maata. Myös tieto on välttämätöntä. Tieto puolestaan on vähän kuin ilma, sitä voi käyttää vapaasti. Jos ostat (lainaat tai varastat) esimerkiksi tämän kirjan ja luet sen, voit käyttää siitä saamaasi tietoa vapaasti. Tieto on siis yhteistä, lukuunottamatta esimerkiksi liikesalaisuuksia tai salaiseksi luokiteltua tietoa. Nämä oletettavasti kuitenkin muodostavat vähemmistön kaikesta tiedosta. Tämä pitänee paikkansa siinäkin tapauksessa, että tiedon arvo määritellään kyvyksi hyötyä siitä ettei toisilla ole juuri sitä tietoa.
Patentit rajoittavat vapautta käyttää tietoa. Saatat tietää miten rakentaa laite joka tekee haluamasi, mutta jos on olemassa voimassa oleva patentti tuolle toteutukselle et ole vapaa käyttämään hallussasi olevaa tietoa.
2. Kouriintuntuville esineille tuntuu aina olevan selvä omistaja. Auton tai ämpärin omistaja voi käyttää sitä haluamallaan tavalla ja myydä sen edelleen, muut eivät saa.
Aivan niin selvä tilanne ei kuitenkaan ole. Monissa tapauksissa on mahdollista löytää esimerkkejä tilanteista joissa omistajuus on jotenkin rajoitettua, yksityiskohdat toki vaihtelevat maasta riippuen. Omistaessaan talon voi joutua maksamaan kiinteistöveroa. Jos ostaa jotakin yhdessä maassa voi joutua maksamaan tullia viedessään sen toiseen. Jokamiehenoikeuden nojalla voi kerätä marjoja toisen maalla. Ihmisen kuollessa maksetaan perintöveroa.
3. Ellei oleteta ns. luonnollisia oikeuksia on kaikki omaisuus, niin kouriintuntuva kuin aineetonkin, lakiin perustuvaa (voi lukea myös voimaan).
Lait muuttuvat ja esimerkiksi tekijänoikeuksien kestoa voidaan muuttaa. Staattisessa ajattelussa joiltakin otetaan ja toisille annetaan. Huomioitaessa dynaamiset vaikutukset voidaan väittää kannusteiden vaikuttavan tilanteeseen. Kun jonkin arvo nousee syntyy suurempi kannuste hankkia lisää sitä. Aina tämä ei ole selvää, mutta joissakin tapauksissa ilmeistä. Polttoaineveron noustessa paljon kuluttavien autojen haluttavuus ja siten hinta laskee ihmisten halutessa vähän kuluttavia ajoneuvoja.
4. Raha voidaan määritellä vallaksi saada toiset tekemään mitä haluaa. Se ei valtana ole samanlaista kuin se jonka saa uhkaamalla aseella, vaan paljon parempaa. Maksusta ihmiset haluavat tehdä asiat hyvin saadakseen lisää rahaa myöhemmin.
Raha on myös melkein sama asia kuin omaisuus, sillä usein yhden vaihtaminen toiseksi on helppoa. Toimivilla markkinoilla vaihtaminen on halpaa.
Rahan kerääminen on vallan keräämistä. Valta mahdollistaa sääntöjen muuttamisen. Kun sääntöjä muutetaan vallanpitäjien etujen mukaisesti heidän valtansa lisääntyy. Jos vain harvoilla on paljon rahaa muuttuu järjestelmä epävakaaksi.
5. Ihmisillä on taipumus selittää menestyksensä työllään ja kyvyillään. Näin asia tietysti osin onkin; menestys on epätodennäköistä ellei yritä ja kyvyilläkin voi olla asian kanssa jotain tekemistä. Mutta selitys on pääosin väärä.
Pystyäkseen käyttämään kykyjään ja voidakseen toimia yhteiskunnan osana kuka tahansa tarvitsee tietoa. Osan tiedosta voi hankkia itse, mutta suurimman osan jokaisen tietovarannosta ovat muut ihmiset löytäneet kauan sitten. Tämä tieto on siirtynyt eteenpäin pääosin ilmaiseksi.
6. Lailla tarkkaan määritellyt omistusoikeudet näyttävät olevan välttämättömiä rakennettaessa yhteiskuntaa jossa hyvinvointi on melko tasaisesti jakautunut ja valta pysyy monien käsissä. Tarkka määrittely näyttää myös johtavan suurempaan kokonaishyvinvointiin.
A. Verottaminen on hyväksyttävää, oli se sitten omaisuus- tai tuloveroa. Vero on kuitenkin aina negatiivinen yllyke toiminnalle jota verotetaan, joten verotuksen kohteet on päätettävä harkiten. Työn verottaminen johtaa paitsi veronkiertoon myös vähäisempään työntekoon. Hiilidioksidin verottaminen laskee päästöjä, mutta voi tehdä haluamamme asiat kalliimmiksi.
B. Ellei tavoitteena ole keskiaikainen yhteiskunta on yksilöiden valtaa rajoitettava jollain tavalla. Omaisuuden ja tulojen verottamista voidaan käyttää keinona.
C. Tarvitaan progressiivinen omaisuusvero joka rajoittaa yksilöiden omaisuutta. Jos esimerkiksi yksilön omaisuus nousee yli 25 M€ lähes koko ylimenevä osa voidaan verottaa joka vuosi.