Eilinen tilitykseni TE-keskuksen puhelinpalvelun ongelmista (Rikos, rangaistus ja TE-keskus) sai lopulta onnellisen lopun. Kuukauden työttömyyspätkäni ei tule aiheuttamaan minulle rangaistuksia, ainakaan tänään. Neljännellätoista yrittämällä, kahden keskeytyneen jonoonpääsyn, lopussa noin vartin jonottamisen jälkeen, pääsin tekemään viranomaisille sen elintärkeän ilmoitukseni elintärkeästä tiedostani.
Ja mikä se elintärkeä tieto sitten oli?
Continue reading Työ, tarkoitus ja TE-keskus
“Teille tulee nyt rangaistus. Keksikää jokin rike jonka olette tehneet ja tunnustakaa se, niin Teitä ei harmita aivan niin paljon”. Jos TE-keskuksesta joskus tehdään elokuva, haluan tuon repliikin sinne.
Elämä heittelee pätkätyötöntä, ja 1.9. eteenpäin on edessä kuukauden työttömyyspätkä. Siitä pitää ilmoittaa TE-keskukseen välittömästi, tai tulee rangaistus.
Ilmoittautua voi vain ja ainoastaan puhelimitse, tai tulee rangaistus.
Palvelupuhelimessa oli teknisiä ongelmia 1-2.9, eikä se ollut kertaakaan toiminnassa kun yritin soittaa. Siitä tulee rangaistus.
Nyt 5.9. puhelinpalvelu toimii, mutta sinne on niin kova ruuhka että jonotusjärjestelmä ei enää toimi. Siitä tulee rangaistus.
Verkkosivuilla ei ole keinoa ottaa tässä asiassa yhteyttä. Siitä tulee rangaistus.
Löysin lopulta kohdan, jonka kautta voi jättää yhteyspyynnön “suunnitelmien päivittämistä” varten. Jätin pyynnön jotta saisin edes jotain paperille johonkin, vaikkei asia taida aivan tätä koskeakaan. Siitä tulee ilman muuta rangaistus, todennäköisesti moninkertainen ja takautuva.
Palvelussa on ruuhkaa, joten yhteydenoton saan aikaisintaan 12.9. eli aivan liian myöhään. Tästä tulee rangaistus.
En ole vielä keksinyt sopivaa rikettä jonka olisin tehnyt, joten tällä hetkellä tämä vielä hiukan harmittaa. Sen verran on vielä itsetuntoa jäljellä, että haluaisin että mielikuvitusrikkeeni olisi, no, mielikuvituksellinen. Ehkä jopa elegantti. Mutta eiköhän tämä tästä.
Edit: yritän Facebook-sivuillani joukkoistamalla löytää mielikuvitusrikkeistä, joissa olisi mielikuvitusta. Tällä hetkellä johdossa on kaksi eri tavalla hienoa helmeä: passiivis-aggressiivisen kyyninen “Et ole ymmärtänyt hankkiutua raskaaksi ajoissa” ja toisaalta kaurismäkeläisen lakoninen “Olet kävellyt myötätuuleen. “
Edit 2: Tarina päättyi lopulta onnellisesti, tai onnellisesti ja onnellisesti, mutta päättyi kuitenkin. Ks Työ, tarkoitus ja TE-keskus.
Kirjoittaja on ollut akateeminen pätkä- ja silpputyöläinen ja ajoittaistyötön vuodesta 2012, oltuaan sitä ennen menestyjä. Lisää asiaa työttömyydestä, osa vakavaa osa ei: Työttömyys.
[Edit: korjattu lukuja klo 1035. Alkuperäisessä karkea ja törkeä laskuvirhe.]
Huomasin hienon Facebook-päivityksen, jossa yritettiin arvioida paljonko aikaa TE-keskukset kuluttavat työtarjousrumbaan. Pikaisella laskennalla päädyttiin siihen, että niihin kuluu 100 henkilötyövuotta. Aloin penkoa hiukan tarkemmin. Arvio näyttää oikealta.
[Huom! Alkuperäisessä kirjoituksessa karkea ja törkeä laskuvirhe, ja arvioksi tuli 400-600 virkailijaa. Pahoittelen mokaa. Suuri tämäkin luku on].
Työtarjousten hyöty on vähintäänkin kyseenalainen. Ainakin yhden artikkelin mukaan ne johtavat työnantajien kannalta lähinnä turhiinn pakkohakemuksiin, eivätkä viranomaiset seuraa onko niillä todellista vaikuttavuutta.
Työtarjousten määrästä näyttää esiintyvän kahdenlaista lukua, mutta ainakin Ylen mukaan niitä lähetettiin 563 000 (myös lukua 435 000 esiintyy muualla).
Ei ole tietoa siitä, kuinka kauan yhden työtarjouksen tekemiseen, lähettämiseen, ja vahtimiseen menee. Alle kymmenessä minuutissa on tuskin mahdollista saada aikaan mitään järkevää, ellei virkailija sitten summamutikassa arvo paikkoja ja ihmisiä (mikä on sinällään täysin mahdollista). Toisaalta yli 20 minuuttia olisi tehotonta. Paras arvio on 10-15 minuuttia. Yksi virkailija pystynee tekemään 4-6 laadukasta tarjousta tunnissa.
Keskimääräinen työaika kunnissa on noin 1500 tuntia vuodessa (valtiolla ja yksityisillä noin 1600). Tehdään TE-keskusten kannalta paras mahdollinen tulkinta, ja oletetaan että virkailijoilla ei mene aikaa esimerkiksi palavereihin tai koulutuksiin. Tällöin yksi virkalija pystyisi tekemään 6000-9000 tarjousta vuodessa. Äärimmäisen tehokkaalla ja tehdasmaisella toiminnalla voisi ehkä päästä kymmeneen tuhanteen. Silloin tarjoukseen ei pysty kovinkaan suurta laatua laittamaan.
Tällöin alempi 430 000 työtarjousta vaatisi yli 40 henkilötyövuotta, ylempi 563 000 lähes 60. [Huom! Alkuperäisessä versiossa virheellisesti kymmenkertaiset luvut]
Kun otetaan huomioon että tuohon tahtiin ei käytännössä kykene kukaan, ja virkailijoilla on myös palavereita ja koulutuksia, sadan virkailijan arvio on varmasti hyvin lähellä.
Tämä tarkoittaa, että Suomessa työskentelee koko ajan hyvinkin sata virkailijaa, joiden ainoa tehtävänkuva on suoltaa näitä tarjouksia. Tunnista toiseen. Päivästä toiseen. Viikosta toiseen. Kuukaudesta toiseen. Voi perustellusti kysyä, mitä järkeä tässä on.
On toki mahdollista, että tarjousten teko on automatisoitu niin, että ne eivät juurikaan vaadi ihmisen työpanosta. Silloin voi perustellusti kysyä, mitä järkeä tässä on.
Kirjoittaja on ollut akateeminen pätkä- ja silpputyöläinen ja ajoittaistyötön vuodesta 2012, oltuaan sitä ennen menestyjä. Lisää asiaa työttömyydestä, osa vakavaa osa ei: Työttömyys. Lisää matematiikkaa, osa vakavaa osa ei: WeirdMath.
Tältäkö tuntuu olla TE-keskuksen työtarjousosastolla töissä?
Hallitus aikoo kiristää työn vastaanottovelvoitetta ja muutoinkin tiukentaa työttömien kontrollia. Taustalla on selkeästi ajattelu, että juuri työstä kieltäytyminen on syynä siihen, että Suomen 361 000 työttömälle on tarjolla vain 16 000 työpaikkaa. Vastuuministeri on todennut, että “Tuossa oli tilastoa, että yli satatuhatta erilaista sanktioita on annettu työstä kieltäytymisestä eri syistä ja kyllä meidän on näihinkin tietysti puututtava.”
Satatuhatta on vaikuttava luku. Mistä se itse asiassa koostuu, ja kuinka suuri ongelma kieltäytyminen sitten itse asiassa on? Viime vuoden sanktiolista on sinällään karua katsottavaa (lähde Uusi Suomi).
Näiden lukujen tulkinta ei kuitenkaan ole helppoa. Jaetaan sanktiotyypit kuuteen kategoriaan A-E, joista siis A on työstä kiletäytyminen ja E työstä eroaminen.
Continue reading Työttömien rankaisun matematiikkaa
Eilinen kirjoitukseni TE-keskusten systeemiviasta herätti kaikesta huolimatta ihmisissä optimismia: onhan olemassa osuuskunnat epäsymmetristä riskiä hallitsemaan. Ikävä olla tyly: ei ole.
Continue reading Miksi työttömyys halvaannuttaa, osa 2 (osuuskunnat)
