Tag: rasismi

Kuka on todellinen suomalainen?

Kuntavaalit lähestyvät, ja trollit heräilevät pesäkoloistaan. Omassa kampanjassani olen saanut olla rauhassa, mutta ulkomaalaistaustaiset Vihreät kanssaehdokkaani ovat saaneet huomata tämän. Ulospäin se ei paljon näy, koska tukiryhmäläiset osaavat jo päivystää aina kun ehdokas jotain julkaisee. Somekanavat näyttävät siisteiltä. (English version: click here)

Niistä piilotetaan yleisörinät, perinpohjaiset selitykset siitä miten suomalaiseksi ei tulla muuttamalla vaan syntymällä, ja käytännössä-tappouhkaukset-mutta-juridisesti-ei-ihan (yksi kevään suosikkivinkki näyttää olevan se, että Aurajoessa on mukavaa uiskennella). Käsittämätöntä paskaa siis.

Kuka sitten on todellinen suomalainen?  Oma vastaukseni: aivan kuka tahansa, joka

    • Asuu Suomessa
    • Haluaa asua Suomessa jatkossakin, ja osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan parhaansa mukaan.
    • Haluaa opetella suomen kielen niin hyvin, että pärjää täällä
    • Hyväksyy tärkeimmät suomalaiset perusarvot kuten tasa-arvo, syrjimättömyys, ja erimielisten kunnioittaminen.

Siinä se. Ihonvärillä ei ole väliä, äidinkielellä ei ole väliä, uskonnolla ei ole väliä. Sillä on väliä, mitä haluaa tehdä. (Lisäys: Suomen kielen sijaan voi joskus tulla kyseeseen myös ruotsi tai esimerkiksi viittomakieli).

Kuntavaaleissa määritelmä on itse asiassa vielä tätäkin paljon löysempi. (Löydät määritelmät suomeksi täältä  ja muilla kielillä täältä).  Äänioikeus on suoraan jokaisella EU-maan kansalaisella joka asuu täällä, asumisen pituudesta riippumatta. Muun valtion kansalaisen täytyy olla asunut täällä yhtäjaksoisesti kaksi vuotta.  Kuntavaaleissa halutaan lähtökohtaisesti kuulla kaikkien niiden ääntä, jotka osallistuvat kunnan elämään. Se on oikein.

Maahanmuuttoa voi katsoa ainakin kahdesta näkökulmasta: humanitäärinen ja käytännöllinen. Humanitäärinen näkökulma on tärkeä: meillä on velvollisuus auttaa, kun muiden ihmisten maailma romahtaa. Lähtökohtaisesti pidän kyllä paikan päälle annettua apua parhaana vaihtoehtona: ideaalimaailmassa autetaan ihmiset jaloilleen omissa kotimaissaan. Mutta jos koko kotimaasta ei ole mitään jäljellä, tämä ei ole realismia. Vaikkapa Syyria, Somalia, Irak tai Afganistan eivät kovin nopeasti tule nousemaan. 

Käytännöllinen puoli on silti aivan yhtä tärkeä. Turku ja Suomi ylipäätään eivät tule pärjäämään ilman maahanmuuttoa. Meitä odottaa eläkepommi, jolle ei ole maksajia. Syntyperäisten suomalaisten määrä vähenee koko ajan. En osaa nähdä tätä yhtään minkäänlaisena tragediana, kunhan tilalle sitten saadaan ei-syntyperäisiä suomalaisia. 

Me voimme ehdottomasti edellyttää maahanmuuttajiltamme myös vaivannäköä ja sopeutumista. Ilman hyvää kielitaitoa Suomessa ei pärjää, ja kieltä on opittava. Joissakin kulttuureissa on piirteitä, jotka eivät Suomeen sovi — esimerkiksi naisten alistamisesta ja homofobiasta on vain päästävä yli ja sopeuduttava. Mutta jokainen, joka tämän vaivan suostuu näkemään, on hyväksyttävä suomalaiseksi muiden joukossa. 

Lisätietoa: Turun Vihreät international page (tietoa 18:lla kielellä).  Olen Turun Vihreiden ehdokas vuoden 2021 kuntavaaleissa, numerolla 424. Lisää ajatuksiani löydät täältä.

Muuttujat muuttujina

Suomeen rantautuu liike, joka ei ole rasistinen. Sen mukaan kaikki julkiset hellyydenosoitukset erirotuisten ihmisten välillä ovat kuitenkin iljetys, mukaanlukien kädestä kiinni pitäminen.

Liike perustelee kantaansa (sumeasti) Raamatulla, (hämärästi) suomalaisella perinteellä, ja (vahvasti) muutaman johtohahmon kirjoituksilla. Eräiden lähteiden mukaan liike haluaisi kieltää kaikki sukupuolisuhteet ja avioliitot erirotuisten välillä, mutta virallisesti se on valmis sallimaan maalliset avioliitot erirotuisten välillä, “kunhan niitä ei tuoda häiritsevällä tavalla esille”.

Liike on melko hajanainen, ja suoran toiminnan soluja on vain kourallinen. Kyselytutkimusten mukaan moni kantasuomalainen varsinkin köyhissä lähiöissä on kuitenkin hiljaisesti samaa mieltä, tai ei ainakaan vahvasti eri mieltä. Varsinkin nuoret katkeroituneet sinkkumiehet kannattavat ajatusta, joka estäisi nuoret naiset karkaamasta ulkomaalaisten mukana.

Yksi suurehko puolue on ilmoittanut, että se ymmärtää kannattajien katkeruutta, vaikkei missään nimessä hyväksykään liikkeen keinoja. Liikkeen jäseniä on vahvoissa asemissa puolueessa.  Ei ole mahdotonta, että liike kasvaa.

Liikkeen jäseniksi oletetut ovat syyllistyneet useiden pariskuntien pahoinpitelyihin, mutta silminnäkijöiden puolitahallisen sokeuden takia oikeuteen saakka ei ole juurikaan päästy. Liikkeen suosio on kasvamassa. Muutama radikaalihahmo on ilmoittanut, että aseiden käyttö on mahdollista, mikäli nykyinen julkeus jatkuu.

Millä tavalla liberaalien suomalaisten tulisi tässä tilanteessa reagoida?

1) Neuvotella liikkeen radikaalijohtajien kanssa siitä, millaisilla ehdoilla julkiset rotujen väliset hellyydenosoitukset voitaisiin kieltää liikkeen vuosikokousten lähellä jotta rauha säilyisi?

2) Olla välittämättä asiasta?

3) Käynnistää #KäsiKädessä-asennemuokkauskampanja? Harrastetaan mahdollisimman paljon julkista hellyydenosoitusta rotujen kesken, levitetään somessa kuvia käsi kädessä liikkuvista erirotuisista ihmisistä, marssitaan käsi kädessä lähiöihin. Tarkoituksena osoittaa, että vapaassa yhteiskunnassa ei alistuta mihin tahansa.

4) Jokin muu, mikä?

On vaikea kuvitella, että tällaisessa asiassa Suomessa tehtäisiin kompromissejä; harva pohtisi vaihtoehtoa 1 vakavissaan.  Suurin osa olisi varmasti apaattisia niin kuin aina. Mutta #KäsiKädessä-liikkeessä olisi uskoakseni osallistujia aivan laidasta laitaan, yhtä lailla konservatiivisia kristittyjä kuin maltillisia muslimeja kuin ääriliberaaleja ateisteja.

Muuttujat muuttujina, sama kysymys voidaan esittää Muhammedia esittävistä kuvista. Ei siis edes varsinaisista pilakuvista — kuva sinällään voi olla loukkaava, vaikkei siinä pilaa tehtäisikään. Myös esimerkiksi porsaan kuvan käyttö tietyissä yhteyksissä voidaan katsoa loukkaukseksi.

Hyväksytäänkö, että vaikka kielto on ei-muslimin näkökulmasta jokseenkin absurdi ja irrationaalinen, niin keskinäisen kunnioituksen nimissä kuvien levitystä rajoitetaan?

Vai todetaanko, että kielto on sekulaarissa yhteiskunnassa niin absurdi ja irrationaalinen, että sellaisiin ei yksinkertaisesti voida alistua?   Jopa niin, että käynnistetään Muhammed-T-paitaliike testaamaan, missä menee raja. Ei rienaavia pilakuvia, vaan asiallisia muotokuvia joita ei millään rationaalisilla perusteilla voi kieltää.

Välttämättä kumpikaan ratkaisu ei ole järkevä. Tilanne ei ainakaan Suomessa ole likimainkaan niin kärjistynyt, että asiaa tarvitsisi edes pohtia. Äärimmilleen vietynä nuo kuitenkin ovat vaihtoehdot. Vähintäänkin on järkevää yrittää miettiä, kumpaan leiriin itse kuuluisi.

(Islamin voi tuossa täysin hyvin korvata vaikkapa kristinuskon äärimuodoilla, tai miksei vaikka äärimmäisellä eläinten vapautusliikkeellä. Islam — tai käytännössä pieni osa islamia — on kuitenkin liike, jonka kanssa konflikti näyttää olevan nopeimmin edessä).

Edit 12.1.2015: Olen myöhemmin muuttanut kantaani aika tavalla. Ks “Saasta vs saasta”.

air-we-inspire-livejournal-cpm

(Kuvalähde)

Hatkojen ottaminen ja verenperintö

Elina Ravantin kirjoitus Otimme hatkat on terävä ja loistava. On järjetöntä syyttää sotapakolaisia ainakaan pelkuruudesta, kun Suomessa on ollut täsmälleen sama tilanne 1940-luvulla. Teen vielä yhden lisälaskelman: arvioin, millainen verenperintö meillä itse asiassa evakkojen takia on.  Äärikonservatiiveillehan tuntuu verenperintö olevan kaiken kaikkiaan tärkeä asia.

Evakkoon lähti noin 400,000 ihmistä, kun väkiluku silloin oli alle neljä miljoonaa. Siis reilu kymmenesosa väestä joutui evakoiksi, tai otti hatkat, tai siirtyi muiden suomalaisten elätettäviksi, miten asian sitten itse kukin haluaa määritellä. Pakolaisia kuitenkin, minkä tahansa määritelmän mukaan.

Miten evakkoveri on sitten lähtenyt sen jälkeen leviämään? Verenperinnön absoluuttinen mittaaminen on hankalaa. Omista isovanhemmistani kaksi oli pakolaisia, ja vieläpä kaksoispakolaisia (talvi- ja jatkosodan jälkeen). En tiedä pitäisikö pisteet siis tuplata. Saksassahan 1940-luvulla yritettiin laskea tarkkoja Mischling-arvoja, mutta systeemi jäi sekavaksi. Tehdään tässä yksinkertaistus, että yksi isovanhempi riittää siihen, että verenperinnössä voi sanoa olevan pakolaisuutta.

Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että nykyisillä keski-ikäisillä olisivat kaikki isovanhemmat olleet elossa toisen maailmansodan aikoihin. Oletetaan lisäksi yksinkertaisuuden vuoksi, että evakot ovat jakautuneet ja lisääntyneet täysin tasaisesti. Silloin todennäköisyyys, että minun ikäpolveni jäsenellä ei olisi yhtään evakkoisovanhempaa, on (1-0.1)^4 = 66%. Toisin sanoen, noin kolmasosalla olisi ainakin yksi Karjalassa syntynyt isovanhempi — eli pakolaisverta.

Joka kolmannella valkoihoisella vastaantulijalla voi siis olla pakolaisverta suonissaan. Tähän voi suhtautua joko rasistisesti tai empaattisesti; kolmasosa on pelkureiden jälkeläisiä, tai sitten kolmasosaa (tai ainakin heidän vanhempiaan) on pakolaisuus koskenut läheltä.

Toisaalta, kun katsoo itänaapurimme nykyistä elämänasennetta, todennäköisyys että viimeistään lapsenlapsemme ovat samassa tilanteessa ei todellakaan ole nolla. Se voi olla suurikin. Jos oletetaan että suunnilleen sama 10% joutuisi silloin pakolaisiksi, joka kymmenes meistä voi olla pakolaisen isovanhempi.

Meidän pullamössösukupolveltamme on (toistaiseksi) jäänyt sota kokematta, mutta se on vain hyvää tuuria. Jos ajatellaan sukupolvia sekä eteenpäin että taaksepäin, olemme todennäköisesti vain suvantovaihe kahden pakolaissukupolven välillä. Meillä on käynyt tuuri, somaleilla tai syyrialaisilla ei. Kuvio voisi yhtä hyvin olla päinvastoinkin. Ei kannattaisi olla arrogantti.

Hiukan samanhenkisiä muita kirjoituksia: “Eugeniikka alkaa kotoa — näkemyksiä kokoomusnuorista” sekä “Embrace the ugliness”.

mhlsijoituss1945

Evakkojen sijoitussuunnitelma vuodelta 1945. Kuvalähde:  www.luovutettukarjala.fi, Copyright Seppo Rapo.

 

“Koska sananvapaus”

“Haluanko todella, että rasistit oppivat levittämään (minulle vastenmielisiä) ajatuksiaan nykyistä tehokkaammin ja liukkaammin? Itse asiassa kyllä.” 

[English version: here]

Sananvapautta paljon pohtivana luin artikkelin, joka jää kummittelemaan mieleen (Zeynep Tufekci, Technosociology 14.10.2012). Artikkelista voi ammentaa moneen kirjoitukseen. Viittaan tässä vain yhteen osaan.

Tiivistän: Reddit on USA:ssa huippusuosittu sosiaalinen palvelu, Suomessa vähemmän tunnettu. Redditissä on aliryhmiä ja forumeita (subreddit). Redditin ydinarvo on absoluuttinen sananvapaus. Tämä on johtanut mm jailbait- ja creepshot-tyyppisiin foorumeihin, joiden alkukielinen kuvaus on ylittämätön:

“Children focused “jailbait” forums typically include photos of minors on a beach in splashing around in bathing suits, a youngster practicing gymnastics, students in school with the picture taken from a low-angle, from-the-behind etc. and are peppered with comments about genitals, looks and rape. The more adult-oriented “creepshot” forum typically include non-consensual “upskirt” photos of women’s crotches, breasts, as well private photographs that were shared with boyfriends, exes, being circulated for commentary and leering.”

USA:saa tämä on täysin laillista. Periaatteessa Tufekci käyttää tässä huonoa väittelytekniikkaa, eli  “think of the children”-argumenttia. “Lasten etu” vaatii ilman muuta että jailbait-foorumi on heti suljettava, ja jokainen joka on eri mieltä on pedofiili.

Käytännössä Tufekcin väite on paljon hienovaraisempi. Hän ei vaadi jailbaitin sulkemista, vaan kysyy, miksi juuri Redditin on pakko sitä ylläpitää. Reddit on kaupallinen ja suosittu yritys, eikä sen ole pakko hyväksyä jailbait-foorumia vaikka laki sen sallii.   Reddit on kuitenkin itse päättänyt tehdä jailbaitista kynnyskysymyksen. Miksi jailbaitia ei voi poistaa?  “Koska sananvapaus” (“But it’s free speech”). Miksi pitää sallia pervoille helppo käyttöliittymä laajaan kuvamateriaaliin?  “Koska sananvapaus”.

Tufekcin näkemys on maanläheinen, jopa julma. “Koska sananvapaus” -periaate toimii ennen pitkää itseään vastaan.  Sananvapaus ei ole mikään jumalallinen totuus, vaan yhteisön jäsenilleen antama oikeus. Kuten kaikki oikeudet, sitä voidaan rajoittaa tai poistaa kokonaan.  Sen saaminen on pystyttävä perustelemaan, ja sen puolesta on taisteltava. Mutta taistelussa on oltava taitava. Jos strategiana on nurkkaan ahdistettuna inttää “koska sananvapaus”, ennen pitkää yhteisö  lakkaa kuuntelemasta ja alkaa toimia.

Suomessa yhteisö on toiminut jo, ennen muuta reagoimalla “vihapuheeseen”. Kuuluisin esimerkki on Jussin Halla-Ahon tuomio “uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan” (Yle 8.6.2012).  Halla-Aho itse pitää päätöstä vääränä (HS 12.6.2012), enkä itsekään ole täysin vakuuttunut onko se hyvä ennakkotapaus.  Mutta joka tapauksessa Suomen yleensä pehmeähkö valtiomahti on näyttänyt, että halutessaan se osaa käyttää teräshansikkaita.

Suomen sananvapaus on millä tahansa mittarilla maailman huippuluokkaa, mutta on täälläkin ehdottoman kiellettyjä alueita. Pedofiliasta saa olla vain yhtä mieltä: kaikki sensuuri on sallittava, jotta se vain saadaan kitkettyä pois. Pikkuhiljaa myös maahanmuutosta ja ennen kaikkea islamista on tulossa samanlainen aihe: kaikki puhe on vihapuhetta.

Itse olen  sitä mieltä, että jos ei pidä somaleista tai islamista, se pitää voida sanoa ääneen, myös julkisesti, jopa kunnallisvaaliehdokkaan, tai kansanedustajan, tai jopa valiokunnan puheenjohtajan. Mutta ei ole erityistä syytä, miksi se pitäisi saada sanoa karkeimmalla ja loukkaavimmalla mahdollisella tavalla. Tästä on nyt oikeuden päätöskin. Sen realismin kanssa on elettävä.

Haluaisinkin itselleni selventää, mikä täsmälleen on se sananvapaus, josta halutaan pitää kiinni.  Onko se ehdoton ja joustamaton oikeus sanoa mitä tahansa kenelle tahansa missä tahansa? Olisi yksinkertaista, jos näin olisi. Käytännössä se on jotain hienovaraisempaa.

Räjähdysalttiistakin asioista on voitava puhua. Mutta pitää tiedostaa, milloin liikkuu räjähdysalueella, ja liikkua sen mukaisesti.  Mitä provokatiivisemmin haluaa puhua, sitä taitavammin on pystyttävä puhumaan.

Sananvapauden ja islam-kritiikin kannalta onkin olennaista, mihin suuntaan erityisesti Halla-Ahon kommunikointi tästä etenee.
1) Jatkaako hän äkkiväärällä linjallaan, jolloin voi hyvinkin tapahtua niinkuin hän itse pelkää (Yle 20.9.2011): kaikki (ainakin häneltä tuleva) kritiikki tulkitaan vihapuheeksi ja vaiennetaan?
2) Katsooko hän olennaisemmaksi  saada maahanmuutto- ja islamkritiikillään jotain aikaankin, vaikka sitten joutuisi hiukan miettimään sanojaan?

Ykköslinja olisi pidemmän päälle järkyttävä myös meille, jotka emme Halla-Ahosta henkilönä pidä. Jos maahanmuutto- tai islam-kritiikki kielletään kokonaan, siitä ei seuraa hyvää. Yhteisötasolla kaikkea pitää voida kyseenalaistaa ja kritisoida, rakentavasti.  Täytyy saada kysyä, onko nettisensuuri väärä keino kitkeä pedofiliaa; tai syyllistyvätkö somalit muuta väestöä yleisemmin raiskauksiin, ja jos, niin mitä asialle pitäisi tehdä; tai onko islam uhka demokratialle. Ei näitä kysymyksiä kuitenkaan ole pakko saada kysyä törkeimmällä mahdollisella tavalla.

Kakkoslinja on omalla tavallaan hankala sekin.  Haluanko todella, että rasistit oppivat levittämään (minulle vastenmielisiä) ajatuksiaan nykyistä tehokkaammin ja liukkaammin? Itse asiassa kyllä. Jos levittäminen on nykyisenkaltaista, joudun itse pelkäämään joka kerran kun käytän muutamaa kiellettyä sanaa (pedofilia, islam, somalit).

Huomaan jo nytkin pelkääväni, kun ylipäätään näen nuo kolme sanaa yhdessä. Pelkäisinkö yhtä paljon, elleivät muutamat olisi tietoisesti ja aktiivisesti viljelleet niitä loukatakseen? En usko.

Olen Tufekcin linjoilla. Äärimmäisen törkeä, tahallisesti loukkaava puhe tuottaa kaikille harmia.  Viime kädessä yhteisö/valtio päättää suvereenisti miten paljon räksytystä se sallii. Jos mennään kroonisesti ja tahallisesti tämän rajan yli, vähenee sananvapaus ennen pitkää kaikilta.

 

Translate »