“Jos haluaa vääristää tuloksia, se kannattaa tehdä juuri tällä tavalla. Niin sekavasti että kukaan ei pysty todistamaan väitteitä valheiksi, koska kukaan ei pysty selvittämään mitä itse asiassa on väitetty.”
Muita Talvivaara-kirjoituksia: http://www.zygomatica.com/talvivaara/
Elinkeinoministerin kommentti Talvivaarasta herätti: valtio aikoo tehdä ”kaiken laillisen ja järjellisen”, jotta Talvivaaran kaivostoiminta voisi jatkua. Jotta voisi tehdä järjellisiä päätöksiä, pitää olla järjellisiä tietoja. Onko ministerillä järjellisiä tietoja, joiden perusteella hän voi päättää verorahojemme käytöstä tähän tarkoitukseen?
Yksi tärkeimmistä tietolähteistä on yhtiön vuosikatsaus, ja ennen muuta juuri sen yleistajuinen 2013 ja Q1/2014 osavuosikatsaus (pdf). Vuoden 2013 tilinpäätös on sanalla sanottuna karmiva. Sen sijaan Q1 osavuosikatsaus tarjoaa (taas kerran) esimerkin siitä, miten taitavaa on taitava manipulointi.
Osavuosikatsauksessa viitataan siihen, että tilanne on parantumaan päin. Virallista tulosennustetta ei anneta, mutta kerrotaan positiivisia asioita jatkosta. Talvivaaran toimitusjohtaja on todennut, että “nyt tuotantokäyrä yhdestä Sotkamon liuotuskasasta osoittaa, että alkuvuonna malmia on tuotettu jo yli 30 000 tonnin vuositahtia.”
30 000 tonnia on juuri se maksimimäärä, jonka Talvivaara ympäristölupansa mukaisesti voi tuottaa. Mikäli tuo tieto pitää paikkansa, se tarkoittaa että kaivos pystyy kohta toimimaan täydellisesti viritettynä. Ministerin kannattaa ehdottomasti luvata tukea, jotta yhtiön tarina ei lopu pikkurahan puutteeseen juuri nyt kun ollaan murroksen kohdalla.
Pitääkö väite paikkansa?
Vastaus on hieman savolainen. Väite ei ole valetta. Se vain ei ole totta.
Koska se on niin taitava esimerkki manipulaatiosta, sitä kannattaa käydä läpi hiukan tarkemmin. Kuva 1 kertoo kaiken, sitä kautta että se ei kerro mitään. Kuvasta voi tunnistaa ainakin seitsemän ongelmakohtaa.
Kuva 1: Ydinkuva ja seitsemän ongelmaa
Ongelmat 1 ja 2. Miksi harmaa viiva ei kuvaa sitä mitä pitäisi?
Harmaan viivan pitäisi ilmeisesti kuvata nikkelin pitoisuutta g/l, mutta oikealla akselilla yksiköt ovat m3/h. Kuvaaja ei siis edes kuvaa sitä, mitä väittää kuvaavansa. Tämän voisi ehkä laittaa huolimattomuuden piikkiin, ja onneksi seuraavalla sivulla onkin tarkempi kuvaaja nikkelipitoisuudesta (kuva 2).
Sekavuutta tosin lisää se, että kuvaajan 2 aika-akseli yltää maaliskuun loppuun, kun taas kuvaaja 1 yltää vain maaliskuun alkuun. Kuvaan 1 on oletettavasti käytetty jotain siloitusta, jolloin on vaikea tietää mitä todelliset arvot ovat. Silmämääräisesti, kuvan 1 korkeimmat arvot saattaisivat olla hieman yli 1500 mg/l ja lopun arvo taas noin 1300 mg/l.
Kuva 2: Nikkelipitoisuus pidemmältä aikaväliltä.
Ongelma 3: Onko edes pitoisuuden nousu todellinen?
Pitoisuus on selkeästi lähtenyt laskuun helmikuun loppupuolella. Se on korkeimmillaan ollut noin 1500 mg/l, ja lopussa jossakin 1300 mg/l tienoille.
Toisin kuin kuvasta 1, kuvasta 2 huomaa mielenkiintoisen seikan, jota on nähty ennenkin. Lähtötaso tammikuussa 2013 on ollut korkea juuri sen jälkeen, kun joulukuussa on ollut seisokki. Vastaava efekti on nähty ennenkin (ks mm Talvivaara 17, Vihreä Lanka 31.10.2013). Pitoisuuden nousut ovat olleet noin 200 mg/l, ja kestäneet 2-3 kuukautta ennen kuin ovat taas laskeneet.
Onko nykyinenkin taso itse asiassa keinotekoisen korkea seisokin takia? Todennäköisesti on. Efektin suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida. Jos ylimäärä on tuon 200 mg/l, se tarkoittaisi, että “todellinen” pitoisuus helmikuun lopussa on ollut vain noin 1100 mg/l, mikä on surkea tulos.
Joka tapauksessa pitoisuus on alle puolet siitä, mitä sen pitäisi olla. Vasta pitoisuustaso 3000 mg/l on hyvä. Kuva 3 osoittaakin, miten surkea nykytila on. Kesällä 2011 on muutaman viikon ajan päästy tämän raja-arvon yli (tosin seisokin jälkeen, ja hyvin lyhyesti). Nyt ei hätyytellä edes puolia siitä.
Kuva 3: Historiallisia pitoisuuksia (ks Talvivaara 17).
Ongelma 4. Miten sinisistä viivoista päästään punaiseen viivaan?
Kuvassa 1 vaakasuoralla punaisella viivalla on ilmeisesti jotain tekemistä pystysuorien sinisten viivojen kanssa. Mitä tekemistä? Se ei selviä materiaalista, mutta digitoin käsin datat sillä tarkkuudella kuin se oli mahdollista (csv-muodossa).
Digitoinnin perusteella punainen viiva on täsmälleen sinisten viivojen keskiarvo. Tämä on mielenkiintoinen löydös, mutta mitä tekemistä sillä on minkään kanssa? Se ei mistään selviä. Punaisella merkitty 9 t/day tarkoittaa vajaata 3300 t/vuosi. Jos siis päästään punaiselle tasolle, neljä kasaa tuottaisi yhteensä noin 13 000 t/vuosi. Mitä tekemistä tällä on toimitusjohtajan uhoaman 30 000 tonnin kanssa?
Ongelmat 5 ja 7. Miksi pitoisuus ja tuotto lähtevät laskuun aikasarjan lopussa, ja miksi aikasarja loppuu ennen aikojaan?
Pitoisuus on ollut maksimissaan noin 5.2., ja on sen jälkeen lähtenyt jokseenkin tasaiseen laskuun. Lisäksi noin 27.2. myös tuotantomäärä on lähtenyt laskuun. Kun mittaus on jostakin syystä lopetettu 4.3., on mahdoton tietää mitä sen jälkeen on tapahtunut.
Herääkin kysymys, miksi mittaus lopetettiin 60 päivän jälkeen, kun kvartaalin pituus on 90 päivää? Jos pitoisuus jatkuisi korkeana tai lähtisi nousemaan, se näyttäisi yhtiön kannalta ilman muuta paremmalta.
Tämä on erityisen mielenkiintoinen kysymys, kun siihen yhdistetään kysymyksen 3 ilmiö. Jos aina aiemminkin nousu on ollut keinotekoinen, ja kestänyt vain pari kuukautta, olisi varmasti kiusaus näyttää vain paras kaksi kuukautta.
Onko siis liukeneminen lähtenytkin huonontumaan maaliskuussa, ja tätä peitellään? Todennäköisesti ei, koska kuvan 2 perusteella liukeneminen olisi ainakin hetkeksi parantunut ennen kuin taas lähti laskuun.
Talvivaaralla on tiettyä karkeaa luonnonlahjakkuutta numeroiden manipuloinnissa, ja peittelyselitys tuntuu uskottavalta. Se olisi helppo kumota näyttämällä myös maaliskuun aikasarja tarkalla resoluutiolla.
Ongelma 6. Mitä tässä oikeastaan on yritetty väittää?
Tämä on ehkä kaikkein ongelmallisin kysymys. Mitä toimitusjohtaja oikein on yrittänyt todistaa? Ilmeisesti kaikkien näiden epävarmuuksien perusteella on tehty projektio siitä, miten paljon koko kaivos tuottaisi hypoteettisessa tilanteessa, jossa kaikki kasat ovat käytössä ja kaikki menee hyvin.
Tilanne ei ole tällainen. Kuvasta 4 huomataan — ja tämän yhtiö on myös ilmoittanut — että kaksi neljästä kasasta on kuollut kokonaan. Lisäksi kasa 4 toimii tällä hetkellä huonommin kuin kasa 1.
Kuva 4: Kasojen tilanne
Katsauksessa on lause “Q1 2014 nickel production of 3,068t best since Q3 2012”. Jos tuotanto jatkuu tällä tahdilla, tänä vuonna tuotettaisiin 12 000 tonnia. Siis nykytilastakaan ei pysty mitenkään vetämään toimitusjohtajan mainostamaa ihannetilaa.
Ei myöskään ole kunnon mekanismia, jolla siihen päästäisiin. Metallitehtaan läpi menee teoriassakin korkeintaan 1500 m3 tunnissa, josta nikkeli poistetaan. Käytännössä määrä on katkosten takia koko ajan pienempi (kuva 5). Kuvan 5 nuolen on ilmeisesti tarkoitus väittää, että virtaama olisi kasvamassa merkittävästi, mutta myös tuo nuoli on harhaanjohtava. Käytännössä taso ei ole vuoden 2012 jälkeen kohonnut, vaan on systemaattisesti alle 1200 m3/h.
Tuo virtaus on hieman yli 10 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jos pitoisuus on 1.5 g/l, nikkeliä saadaan korkeintaan 15 000 tonnia. Jotta päästäisiin edes lähelle 30 000 tonnia, pitoisuuden on oltava pysyvästi yli 3 g/l.
Käytännössä tilanne on vielä hankalampi: Koska ensimmäisellä neljänneksellä saatiin talteen vain 3000 tonnia, puuttuva 27 000 tonnia pitäisi saada talteen yhdeksässä kuukaudessa. Tämä vaatisi 4 g/l pitoisuuksia.
Kuva 5: Läpivirtaus metallitehtaan läpi.
Vuosikatsauksesta löytyy yksi lause, jonka periaatteessa selventää mutta käytännössä hämmentää. “Heaps 1 and 2 only cover 40% of primary heap pad; production rate corresponds to > 30,000t nickel p.a. should the heap pad be full.” Muotoilu on lievästi sekava, mutta otetaan kuitenkin tulkinta, joka on Talvivaaran kannalta edullisin: kasa 1 on täysikokoinen (25%), kasa 2 vajaa (15%).
Kun kuvasta 1 lasketaan yhteen päivittäiset saannit, saadaan kahden kuukauden summaksi suunnilleen 540 tonnia (ja siitä projisoimalla noin 810 tonnia koko kvartaalin aikana). Koko vuoden saanniksi kasasta 1 tulisi hieman vajaa 3,000 tonnia — olettaen että liukeneminen ei huonone.
Toisaalta jää hämäräksi, mistä ensimmäisen kvartaalin 3000 tonnin tuotto on itse asiassa saatu. Jos kasat 2 ja 3 eivät tuota käytännössä nikkeliä ollenkaan, kasojen 1 ja 4 yhteissumma olisi korkeintaan 1600 tonnia.
Sekundäärikasoista liukenee jonkin verran, mutta liukeneeko todellakin vähintään 1400 tonnia? Periaatteessa ehkä voisi. Sekundäärikasat ovat suuria ja niissä on paljon nikkeliä, koska primäärissä liuottaminen on epäonnistunut. Toisaalta, jos liukeneminen tapahtuu sekundääreistä, se ei kasva vaikka primääriprosessi paranisi. Käytännössä sekundaari tuottaisi koko ajan tuon 1400 tonnia kvartaalilta, eli noin 6000 tonnia vuodessa. Yhä edelleen primäärikasojen pitäisi tuottaa 24 000 tonnia. [Edit: Ilmeisesti sekundäärit on vuoden alussa kytketty pois kierrosta, koska niistä ei liukene enää mitään. Tämäkään ei siis voi olla selitys].
Valehteleeko toimitusjohtaja?
Esitän ajattelumallin, joka ei edellytä että toimitusjohtaja olisi juridisesti valehdellut.
Oletetaan, että kasa 1 tuottaa kuvan 1 mukaisesti koko loppuvuoden. Silloin sen kokonaistuotanto on 3000 tonnia. Huomioidaan edelleen, että kasan 1 pinta-ala on vain 25% kasojen kokonaispinta-alasta.
Voidaan tehdä projektio, että jos kaikki muut kasat olisivat olemassa, ja jos ne tuottaisivat yhtä hyvin kuin kasa 1 nyt, niin silloin koko primääriosa tuottaisi yhteensä noin 12 000 tonnia. Nikkelipitoisuus on kuitenkin nyt vain alle 1.5 g/l. Jos se nousisi sille tasolle 3.5 g/l jossa Talvivaara olisi onnellinen, tuotto olisi juuri tuon 30 000 tonnia. Jos nämä kaikki ehdot toteutuisivat, toimitusjohtaja puhuisi totta.
Todellisessa maailmassahan niitä muita kasoja ei ole, eivätkä ne tuottaisi kunnolla vaikka olisivatkin, eikä tuollaisia pitoisuuksia ole koskaan saavutettu. Mutta ekonomin ajatusmaailmassa tässä ei ole mitään väärää.Taloustieteessä riittää että numerot on ynnätty oikein; mitään totuuspohjaa niissä ei tarvitse olla. Juridisestikaan mitään väärää ei ole tapahtunut — missään ei ole väitetty, että tuolla laskelmalla olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Todellisuudessa toimitusjohtaja toki johtaa ihmisiä harhaan — osakkeenomistajat ja ministeri mukaan lukien. Kaivoksella ei ole mitään mahdollisuuksia päästä tänä vuonna 30 000 tonnin tuotantoon, eivätkä kasan 1 luvut anna siihen suuntaan edes viitteitä. Käytännössä kokonaistilanne on täsmälleen yhtä huono kuin tähänkin asti. Jos joku on ottanut toimitusjohtajan puheet vähänkään vakavasti… no, toivottavasti pelaa vain omilla rahoillaan, eikä veronmaksajien.
Jos haluaa vääristää tuloksia, se kannattaa tehdä juuri tällä tavalla. Niin sekavasti että kukaan ei pysty todistamaan väitteitä valheiksi, koska kukaan ei pysty selvittämään mitä itse asiassa on väitetty.
Useat henkilöt ovat auttaneet pähkäilemään tätä kysymystä, mutta kirjoittaja ottaa täyden vastuun siitä että ei ole kyennyt ymmärtämään. Kirjoittaja kuuluu Suomen Luonnonsuojeluliittoon, mutta spekulaatiot, mielipiteet, tulkinnat ja virheet ovat puhtaasti omia. Laajempaa teknistä ja historiallista taustaa löytyy mm täältä:http://www.zygomatica.com/talvivaara/).