Mielipide: Kaavoituksella vaikeutetaan tavoitetta Turun hiilineutraalisuudesta

Julkaistu Turun Sanomissa 10.12.2020

Turun Sanomissa oli 7.12. ansiokas artikkeli Turun ilmastotavoitteista (“Turun ilmastotavoite on yksi maailman kovimmista, mutta liikenne uhkaa sen saavuttamista – edessä on vaikeita päätöksiä”).

Liikenne mainitaan suurimmaksi haasteeksi Turun ilmastoneutraalisuuden tiellä. Kyse ei kuitenkaan ole mistään ulkoisesta asiasta, jolle kaupunki ei mahtaisi mitään. Kaupunki on aivan omilla toimillaan pahentamassa parhaillaankin tilannetta – ja vieläpä tavalla, jota voi olla mahdotonta korjata sataan vuoteen.

Continue reading Mielipide: Kaavoituksella vaikeutetaan tavoitetta Turun hiilineutraalisuudesta

Kohti uutta

Jokaisessa hopeareunuksessa on pilvensä.  Hopeareunus: olen saanut työtarjouksen josta ei voinut kieltäytyä.  Toimin seuraavat kolme vuotta Turun kaupungin Smart and Wise Turku -hankkeessa, ja johdan älyförin pilottiprojektia.  Pilvi:  koska kyseessä on kaupungin joukkoliikenneprojekti, olen jatkossa esteellinen toimimaan joukkoliikennelautakunnassa. Olenkin jättänyt eronpyynnön lautakunnasta.

Mikä älyföri?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on kuljettajaton Föri:  autonomisesti ilman kuskia liikkuva jokilautta. Tuon tarkempaa määritelmää on vaikea antaa antaa, koska vastaavaa ei ole vielä missään.  Ajatusta on Turussa pohdittu jo useita vuosia, ja  konseptin ympärillä on vuosien varrella tehty paljon hyvää selvitystyötä.  Ideoita on paljon. Nyt täytyy sitten päättää mikä on oikeasti mahdollista ja kannattavaa, ja toteuttaa se.

Continue reading Kohti uutta

Nottingham: Turku vuonna 2050?

Jokaisen turkulaisen päättäjän kannattaisi vierailla Nottinghamissa: se on kaupunki, jota Turun täytyy muistuttaa 2050-luvulla, jos Turku toivoo olevansa vielä silloin osa Suomen kasvukolmiota. Tämän yhteyden tajusin Turun joukkoliikennelautakunnan perehtymismatkalla Englannissa.

Nottinghamissa on nyt reilut 300,000 asukasta, ja maakunnan alueella reilu 800,000. Asukkaista lähes 60,000 on opiskelijoita. Keskusta on melkoisen ahdas. Kaupungissa on paljon turismia. Se on entinen teollisuus- ja kaivoskaupunki, joka nyttemmin on siirtynyt enemmän teknologia-alalle. Samantyyppisiin lukemiin Turun seudunkin pitäisi tähdätä 2050-luvulla, vaikka maakuntamme pienemmäksi jääneekin. Continue reading Nottingham: Turku vuonna 2050?

Mielipide: Raitiotiepäätös ei ratkea vain numeroilla

Julkaistu Turun Sanomien mielipidepalstalla 6.4.2018

Keskustelu Turun tulevasta joukkoliikenneratkaisusta on jämähtämässä keskusteluksi euroista. On unohdettu, että eurot ovat vain yksi selvityksen viidestä kriteeristä.

Ratkaisun pitää parantaa kaupungin kilpailukykyä, kehittää kestävää kaupunkirakennetta, olla sujuva ja houkutteleva, maksimoida asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi ja olla taloudellisesti kestävä. Lopullinen päätös riippuu siitä, miten kriteerejä painotetaan.

Näistä viidestä kriteeristä raitiotie voitti neljä. Tällä hetkellä pyöritään kuitenkin vain viidennen kriteerin ympärillä, eli helposti laskettavien eurojen.

Keskustelua vaikeuttaa se, että muille kriteereille ei ole esitetty selkeitä euromääriä. Käytännössä sellaisia ei ehkä edes ole. Lähinnä voi todeta, että rahalla saa eri skenaarioissa aivan erilaisia asioita.

Ero on syvällinen. Lähtökohtaisesti tulevaisuutta ei voi ennustaa. Kaavoitus ja joukkoliikenne voivat kuitenkin tehdä tulevaisuudesta ennakoitavamman.

Raideliikenteen vahvuus on sen joustamattomuus: kun raiteet on kerran lyöty maahan, kaupunkirakenne on sementöity vuosikymmeniksi. Tämä antaa selkeän signaalin, että alueelle kannattaa rakentaa.

Jos raitiotie rakennetaan vaikkapa Varissuo–Raisio-välille, tiedämme miltä tämä väli tulee näyttämään 2050-luvulla: korkealta ja tiiviiltä. Turun päämäärä on olla tuolloin 250 000 asukkaan kaupunki.

Raitiotien kapasiteetti riittää tuolle asukasmäärälle ja reilusti ylikin. Esitettyjen bussiratkaisujen kapasiteetti taas loppuu kesken.

Taloutta ei tietenkään voi täysin ohittaa. Selvityksen mukaan raitiotielinja olisi 30 vuoden skaalassa kalliimpi kuin vastaavan pituinen superbussilinja. Todellisuudessa aikaskaala on kuitenkin paljon pidempi: Jos raiteet päätetään rakentaa, ne ovat paikoillaan kymmeniä vuosia.

Kun puhutaan puolen vuosisadan hankkeesta, jossa päätös itsessään muokkaa kaupunkiympäristöä, taloudellinen ennuste on korkeintaan suuntaa antava. Kulut voidaan jotenkin arvioida, tuottoja ei.

Näillä virhemarginaaleilla päätöstä ei voi tehdä yhtä kriteeriä tuijottaen, vaan on otettava huomioon kaikki viisi.

Jakke Mäkelä

FT, fyysikko

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsen (vihr)

Mieipide: Sähköbussi ei ole vaihtoehto raitiotielle

Jos ja kun ajaa voimakkaasti sähköistä joukkoliikennettä, pitää olla realistinen kuva siitä, mihin teknologia juuri nyt yltää. Perustelimme Riina Lumpeen kanssa Turun Sanomien mielipidekirjoituksessa 15.3.2018, miksi sähköbussit eivät voi vielä toimia Turun joukkoliikenteen perusratkaisuna. Siihen pitää tähdätä että jonakin päivänä toimivat, mutta päivää ei vielä teidä.

Kaupunginvaltuutettu Jarmo Rosenlöf (sd) murehtii mielipidekirjoituksessaan (TS 13.3.), että sähköbussit on unohdettu kokonaan Turun joukkoliikenneratkaisuista.

Turun joukkoliikennelautakunnan jäseninä voimme rauhoitella, että niitä ei ole unohdettu. Joukkoliikennetoimisto on koko ajan tilanteen tasalla ja seuraa tarkasti teknologian kehitystä. Seuranta kuitenkin osoittaa, että Turun joukkoliikenne ei vielä tällä hetkellä voi mitenkään pohjata sähköbusseihin.

Kaupunki on vahvasti sitoutunut siihen, että Turun joukkoliikenne sähköistetään asteittain. Sähköbussit ovat siis osa nykyisten linjojen laadun kehittämistä, mutta koko järjestelmän kehittämisessä on ajateltava myös kapasiteettitarvetta.

Esimerkiksi Varissuon suunnan linjoille on jatkuvasti lisätty kalustoa ja tihennetty vuoroväliä, mutta erityisesti uudisrakentamisesta johtuvilla matkamäärillä tavanomaiset bussit – sähköllä käyviä tai ei – eivät yksinkertaisesti riitä.

Sähköbusseja on nyt toista vuotta kokeiltu linjalla 1. Luotettavuus on ollut noin 60 prosenttia – toisin sanottuna sähköbussit ovat olleet epäkunnossa lähes puolet ajasta.

Prototyyppikokeiluksi tämä on aivan kelvollinen, ja kokeilua ja harjoittelua tulee ehdottomasti jatkaa. Tiheään liikennöidyillä linjakokonaisuuksilla ei kuitenkaan voida mitenkään vielä laskea tämän teknologian varaan.

On myös huomattava, että Rosenlöfin seuraavaksi parhaana vaihtoehtona pitämä superbussi pohjaa samaan teknologiaan, mutta on vielä testaamattomampaa ja epävarmempaa.

Vaikka olemme itse voimakkaasti sähköisen liikenteen kannattajia, tulemme lautakunnan jäseninä kannattamaan päätöstä, että vielä lähivuosina Turun tavallisiakaan linjoja ei kilpailuteta sähköisinä. Asioihin perehtynyt ja vastuullinen päättäjä ei voi muuhun johtopäätökseen tulla.

Joukkoliikenteessä kokeilut pitää selkeästi erottaa operatiivisesta toiminnasta, ja operatiivisessa toiminnassa ei voida ottaa kohtuuttomia riskejä. Sähkobussit ovat tulevaisuutta, mutta eivät vielä huomista. Tämä koskee vielä suuremmassa määrin superbusseja.

Jakke Mäkelä

FT, fyysikko, joukkoliikennelautakunnan jäsen (vihr)

Riina Lumme

Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, joukkoliikennelautakunnan jäsen (vihr)

Turku

Translate »