Puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 26.5.2018.
Vihreiden politiikassa on hyvin hahmotettu koulutuksen rooli jokaisen kansalaisen perusoikeutena ja syrjäytymisen estäjänä. Toivon, että linja jatkuu. Toivon kuitenkin, että koulutuspoliittisessa ohjelmassa otettaisiin entistä rohkeammin kantaa myös koulutuksen toiseen päätarkoitukseen, eli tiedon tuottamiseen.
Perustutkimuksella ei Suomessa mene hyvin. Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa tippuu nyt dramaattisesti, ja hallituksen säästölinja on monilta osin rampauttamassa Suomen huippututkimusta.
Perustutkimuksen merkitystä Suomelle ei pidä väheksyä. Perustutkimus on arvo sinällään, mutta sillä on myös suurta käytännön merkitystä. Nokian tarinaan vaikutti monta tekijää ja myös järjetön tuuri, mutta ilman huippututkimusta koko tarina olisi jäänyt kirjoittamatta.
Nokian nousua ei voinut kukaan mitenkään ennustaa, emmekä voi mitenkään ennustaa, mikä on seuraava suuri asia Suomelle. Voimme ainoastaan varmistaa, että meillä on tarpeeksi huippuosaamista tarttua siihen suureen asiaan, kun se sattuu kohdalle osumaan.
Huippututkimuksen mahdollistaminen on lopulta melko yksinkertaista, eikä mitään rakettitiedettä. Perustutkimus tarvitsee a) rahaa ja b) vapautta. Perusrahoitusta on oltava riittävästi, ja tiedeyhteisön itsensä on päätettävä miten se kannattaa jakaa. Poliitikkojen tärkein tehtävä on huolehtia, että poliitikot tai liike-elämä eivät pääse häsläämään väliin.
Tätä viestiä meidän tulee tuoda esiin kaikissa loogisissa paikoissa, ja koulutuspoliittinen ohjelma jos mikä on sille looginen paikka.