Fennovoima ja pehmeät arvot

Helsinkiläinen vihreä ehdokas Atte Harjanne teki rohkean teon, ja kirjoitti blogikirjoituksen “Miksi Fennovoima on surkea hanke, jolle toivon kaikkea parasta”.  Aten tiivistelmä:  ” Suomen, maailman ja ilmaston kannalta on parasta, että Fennovoiman hanke toteutuu sujuvasti ja mallikkaasti, eikä hanketta kannata kammeta tarkoituksella nurin.”  Teksti kannattaa lukea kokonaan, koska perustelut on kirjoitettu niin hyvin.

Olen asiasta samaa mieltä.  Tuohon tekstiin on vaikea lisätä enää mitään olennaista, mutta  omin sanoin tiivistäisin asian näin:

• Luonnonsuojelijana en halua torjua ainuttakaan päästötöntä terawattituntia missään päin maailmaa, varsinkin kun Suomessa pääasiallinen vaihtoehto näyttää olevan metsiemme polttaminen.

• Veronmaksajana pidän varmana, että hanke on 50 vuoden aikaskaalassa kannattava vaikka lyhyemmällä saattaa tullakin kalliiksi. Jos haluamme oikeasti rajusti vähentää hiilidioksidipäästöjä, joudumme sähköistämään aivan kaiken, traktoreita ja laivoja myöten. Sähkön kysyntä tulee räjähtämään, jos dekarbonisaatio etenee.

• Suomalaisena näen, että geopoliittinen riski toteutui jo kesällä 2015, kun peliä ei puhallettu poikki Migrit Solarna -pelleilyn takia.

Olen jo aiemmin ilmaissut, että  ydinvoiman ideologinen vastustaminen on ilmastolle tuhoisaa.  Toisaalta Fennovoima on niin sysimusta hanke, että  olen ollut epävarma mitä tekisin mahdollisessa Fennovoima- äänestystilanteessa.

Oikeastaan en enää ole epävarma.   Olisi vastuutonta lähteä kaatamaan hanketta kunnissa enää tässä vaiheessa. Valtiolla oli se mahdollisuus vuonna 2015; sitä ei käytetty;  ja nyt on mentävä eteenpäin.  Tässä näkemyksessä saatan jäädä vähemmistöön; sitten jään.  En aio ottaa asiasta pakkomiellettä.

Turun Vihreiden kuntavaaliohjelmassa on paljon muita asioita, joihin paukkuja kannattaa laittaa.    Itse olen vähintään yhtä kiinnostunut ajamaan kuivan systemaattisella tyylilläni vaikkapa koulumetsiä, kasvisruokapäiviä,  autoilun ongelmien vähentämistä,  tai koulujen tiedekerhoja — aivan tavallisia pehmeitä vihreitä asioita.

Kirjoittaja on Vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa, numerolla 169. Ks lisää täältä sekä FB-sivuilta.  

Lisäys: muista kuntavaaliehdokkaista ainakin Tuomo Liljenbäck (Turku) on päätynyt samoille linjoille.

 
(Kuvassa Ruissalon luontoa. Kuvalähde: E Punju)

Jämäkkää epävarmuutta

 

Kuntavaalikampanjaa ei ehkä kannattaisi aloittaa käsienheiluttelulla, mutta sellaisella kuitenkin aloitan.  Pitäisikö Turun yrittää irtautua Fennovoima-hankkeesta? Jämäkkä vastaukseni: en tiedä.

Helsingin Vihreät ovat väläytelleet tällaista ajatusta Helsingissä, kun Keskon irtautuminen tuli mahdolliseksi.  Yleisesti ottaen olen muiden Vihreiden  kanssa aivan täysin samoilla linjoilla hyvinkin 95% ajasta. Mutta se viisi prosenttia… tämä asia saattaa kuulua siihen.

En ole peitellyt sitä, että nimenomaan luonnonsuojelusyistä olen päätynyt yleisesti kannattamaan ydinvoimaa. Tarkempia perusteluja löytyy mm täältä: Kylmää vettä ja energiaa sekä Viitteen blogi Haaste vastaanotettu.

Continue reading Jämäkkää epävarmuutta

Translate »