Olen Vihreiden varavaltuutettu Turussa, Turun vihreän kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja, ja ehdolla myös kevään 2021 kuntavaaleissa numerolla 424. (For information in English, click here). En ole ehdolla siksi, että olisin erityisen karismaattinen johtaja tai empaattinen ymmärtäjä, vaan siksi, että pidän asioiden organisoimisesta kaoottisessa maailmassa.
Politiikka, jokaisella politiikan tasolla, on ennen muuta kaaoksenhallintaa. Maailmassa tapahtuu jatkuvalla syötöllä täysin järjettömiä asioita. Päättäjän tärkein ominaisuus on kyky pysyä rauhallisena, hahmottaa mitkä älyttömyydet ovat oikeasti tärkeitä ja mitkä vain somekohinaa, ja reagoida niihin harvoihin oikeasti tärkeisiin päättömyyksiin ilman, että päämäärä ja kokonaiskuva katoavat.
Tätä rauhallisuutta pysty vahvistamaan sillä, että hankkii aina mahdollisimman paljon tietoa asioista. Siksi olen itse mukana politiikassa. Olen 49-vuotias fysiikan tohtori Turusta. Filosofiani on äärimmäisen pelkistetty: ajan järjen käyttöä yhteisissä asioissa. Päätökset on tehtävä faktapohjaisesti ja analyyttisesti. Vihreät ovat tässä suhteessa todella paljon mainettaan parempia, ja siksi olen Vihreissä viihtynytkin — ja Viitteessä erityisesti.
Arvomaailmaltani olen aika perinteinen punavihreä hippi. Heikoimpia on suojeltava, syrjintää on vastustettava, ja luontoa on vaalittava. Ajatusmaailmaltani taas olen viiltävän analyyttinen hippi. Hyviä asioita ei voi ajaa ilman tarkkoja faktoja ja erittäin kurinalaista ajattelua.
Pidän tiedettä ja teknologiaa ainoina keinoina selvitä niin globaalista ilmastokatastrofista kuin lokaalista Turkua koettelevasta talouskriisistäkin. Turkuunhan osui vuonna 2020 lähes täydellinen myrsky: koronakriisi on todella huono hetki valmiiksi alijäämäisen kaupungin siirtyä pormestarimalliin ja myllertää koko kaupungin hallinto. Näin kuitenkin pääsi tällä kertaa tapahtumaan.
Siitäkin selvitään, kunhan pysytään rauhallisina — ja ennen muuta perustetaan päätökset parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Olin helmikuuhun 2021 asti kaksi vuotta pätkätyössä kaupungin projektissa, jossa kehitettiin kaupungille data-analytiikkaa ja mittaristoja. Tilanne ei ole huono eikä hyvä. Dataa periaatteessa on, mutta sitä ei vielä osata kovin systemaattisesti kerätä ja analysoida.
Nyt katsotaankin tiukasti päättäjien suuntaan. Jos päättäjät osaavat määritellä mitä haluavat tietää, kaupunki pysty kyllä tuottamaan heille tietoa päätöksenteon tueksi. Sillä selvitään tämän vuoden kaaoksesta — ja kaikkien muidenkin vuosien kaaoksesta.
Kirjoituksia
5.6.2021. Ehdolla Turkuun: Päättämisen illuusioton luottopakki. Näkemykseni tiivistettynä. “Vaikeina aikoina ihmiset tarvitsevat eturintamaan päättäjiä, jotka pystyvät luomaan positiivisen ja innostavan vision tulevaisuudesta, olivat nykyhetken faktat kuinka vaikeita tahansa. Koska päätöksenteko on oikeasti tiimityötä, nämä innostavat päättäjät tarvitsevat luottopakeikseen illuusiottomia päättäjiä, jotka pystyvät analysoimaan faktoja kiihkottomasti ja luomaan inhorealistisen tilannekuvan siitä, missä oikeasti mennään. That’s me.”
31.5.2021. Turun ilmastopolitiikka vuonna 2039. Turun tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2029, ja siihen on hyvät suunnitelmat olemassa. Sen jälkeen pitäisi kuitenkin siirtyä hiilinegatiivisuuteen. Siihen ei konkretiaa vielä ole, mutta suunnittelu täytyy aloittaa jo seuraavalla valtuustokaudella. Hahmottelen SMR-pienydinvoimaloiden potentiaalia tässä aikaskaalassa.
26.5.2021. Voiko autoilun rajoittaminen pelastaa ihmishenkiä Turussa? Ihmiset eivät ole luonnostaan kovin hyviä arvioimaan ja vertailemaan erilaisia riskejä. Joku pelkää ulkomaalaisia, toinen ydinvoimaa, kolmas GMO-ruokia. Systemaattinen riskinhallinta auttaa kuitenkin hahmottamaan, mitkä riskit ovat kaikkein merkittävimpiä. Turun tapauksessa vastaus saattaa olla yllättävä. Jos haetaan suurinta yksittäistä ulkoista terveysuhkaamme, se voi hyvinkin olla yksityisautoilu.
22.5.2021. Tärvellyt alueet luonnon monimuotoisuuden pelastajina. Turussa on merkittävä määrä turhaa tilaa voimajohtojen alla ja tienpientareilla. Näille alueille voisi kustannustehokkaasti muodostaa niittymäistä ekosysteemiä muistuttavia biodiversiteettipankkeja.
17.5.2021: Kuka on todellinen suomalainen? Pääsin näkemään läheltä, millaista rasistista vyörytystä ulkomaalaistaustaiset ehdokkaat joutuvat kestämään. Pohdin suomalaisuutta, ja päädyin siihen että neljä ehtoa riittää. Henkilö on suomalainen, jos hän 1) Asuu Suomessa. 2) Haluaa asua Suomessa jatkossakin, ja osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan parhaansa mukaan. 3) Haluaa opetella suomen kielen niin hyvin, että pärjää täällä. 4) Hyväksyy tärkeimmät suomalaiset perusarvot kuten tasa-arvo, syrjimättömyys, ja erimielisten kunnioittaminen.
17.5.2021. Who is a real Finn? I watched as non-native fellow candidates faced racist online attacks, and started to think about just who is a Finn. I decided that a Finn is anyone who 1) Lives in Finland. 2) Wants to live in Finland in the future, and to participate in our society. 3) Wants to learn Finnish well enough to manage life here. 4) Accepts the most important Finnish values: equality, lack of discrimination, respect for those who disagree.
6.5.2021: Miten datamössö saadaan kuntalaisten palvelukseen. Jos kunnissa halutaan tehdä hyviä päätöksiä, päättäjillä pitää olla käytössään hyvää dataa. Valitettavasti kaikki maailman data on lähtökohtaisesti epämääräistä mössöä. Siitä ei saa mitään hyödyllistä irti ilman massiivista työmäärää. Turku ei ole poikkeus — ei hyvässä eikä huonossa. Ongelmiin ei ole helppoja ratkaisuja, mutta jotakin suuntaviivoja voin esittää.
4.3.2021: Onko “tiedolla johdettu kaupunki vain sanahelinää?” “Tiedolla johtaminen” on suosittu sana, mutta onko se kuntien tapauksessa vain bullshit-bingon voittorivin elementti? Ehkä, muttei todellakaan täysin.
21.2.2021: Mesoskaalan ympäristöteot: 100 keinoa torjua ilmastonmuutosta kunnissa. “Ympäristö pelastetaan kunnissa. Valtio ja EU tekevät ympäristön suojelemiseksi suuria asioita. Yksittäiset ihmiset tekevät pieniä asioita. Kunnat sen sijaan voivat tehdä keskisuuria eli mesoskaalan asioita. Koska kunnissa tehdään niin paljon asioita, näiden vaikutus kertautuu nopeasti. Siksi Turunkin kunnallisilla ilmastotoimilla on todellista merkitystä.”
8.1.2021: Politiikka kaaoksenhallintana. “Politiikka, jokaisella politiikan tasolla, on ennen muuta kaaoksenhallintaa. Maailmassa tapahtuu jatkuvalla syötöllä täysin järjettömiä asioita. Päättäjän tärkein ominaisuus on kyky pysyä rauhallisena, hahmottaa mitkä älyttömyydet ovat oikeasti tärkeitä ja mitkä vain somekohinaa, ja reagoida niihin harvoihin oikeasti tärkeisiin päättömyyksiin ilman, että päämäärä ja kokonaiskuva katoavat.“
10.12.2020: Mielipide: Kaavoituksella vaikeutetaan tavoitetta Turun hiilineutraalisuudesta. “Kaavoituksen erityinen ongelma on se, että sen aikaskaala on ihmiselämän pituinen tai pidempi. Yleiskaavan toteutuminen voi kestää 50 vuotta, ja sen vaikutus näkyä vielä sadankin vuoden kuluttua. Jos yleiskaava 2029 -hankkeessa tehdään ratkaisevia virheitä, niitä voidaan kunnolla alkaa korjata ehkä yleiskaava 2099 -hankkeessa.”
12.2.2020: Mielipide: Vastuullinen huumepolitiikka perustuu tutkittuun tietoon. “Voidaan hyvin olla sitä mieltä, että huumausaineiden käyttö on erittäin kyseenalaista toimintaa. Se ei kuitenkaan ratkaisevasti poikkea muista erittäin kyseenalaisista asioista, joita ihmiset tekevät. Huumeongelmia ei ratkaista lisäämällä sokeasti rangaistuksia vaan puuttumalla tehokkaasti ongelmiin, kun niitä ilmaantuu.”
7.2.2019: Kohti uutta. Helmikuussa 2019 jätin paikkani joukkoliikennelautakunnassa, koska sain kaupungilta töitä projektista, joka liippasi hiukan liian lähelle joukkoliikennettä. Jälkeenpäin katsoen jäävääminen ei olisi ollut välttämätöntä, mutta Vihreät pitävät näissä asioissa tiukan linjan. Vaihdan työnantajaa helmikuussa 2021, eikä työnkuva näissä vaaleissa aiheuta ongelmia.
7.10.2018: Nottingham: Turku vuonna 2050? Raportti lautakunnan matkasta Nottinghamiin. “Itselleni Nottinghamin tärkein opetus on joka tapauksessa se, että jos Turku nojautuu jatkossa henkilöautoliikenteeseen, se ei voi tästä enää kaupunkina merkittävästi kasvaa. Tämä tarkoittaa suoraan kelkasta ja kasvukolmiosta tippumista. Kaduilta yksinkertaisesti loppuu tila. Joukkoliikenne on siksi ajateltava nimenomaan osaksi kaupunkirakennetta. Se tarkoittaa monipuolisia bussipalveluja, aivan kuten Nottinghamissa — ja raitiotietä, aivan kuten Nottinghamissa.”