Talvivaara 44: Halutaanko NIMBY-helvettiä?

Mikäli Talvivaaran saneerausehdotus menee läpi tällaisenaan, teollisuus ajaa teollisuuden pois Suomesta.

Vihreä Lanka on huomannut velkasaneerausehdotuksessa erikoisen kohdan. “Ennen velkasaneerauksen alkua syntyneiden vesistöpäästöjen mahdollisia vahingonkorvauksia käsitellään kaivostoiminnasta vastaavan tytäryhtiön Talvivaara Sotkamon saneerausvelkana, joista on tarkoitus maksaa vain prosentti.”

Selvitysmies vahvistaa: vaikka joku naapuri onnistuisikin todistamaan haitat, korvauksista leikataan pois 99%. Moraalinen närkästys sikseen: mahtaako selvitysmies mitenkään sisäistää, millainen helvetti suomalaiselle teollisuudelle koitttaa, mikäli ehdotus menee läpi?

Continue reading Talvivaara 44: Halutaanko NIMBY-helvettiä?

Kansalaissienestystä

Kun näen somessa kanssakansalaisteni sienipäivityksiä, käy mielessä että pystyn vähintäänkin parempaan. Kansalaistoiminnassahan osaamisen puute ei saa olla tekemisen este. Tässä siis näkemyksiäni sienimetsästä.

Anopinherkkusieni2

Kuva 1: Anopinherkkusieni.

Punamädättäjäsieni2

Kuva 2: Punamädättäjäsieni. Kaltattava ja teilattava huolellisesti ennen käyttöä.

Vinopersuke2

Kuva 3: Vinopersukki.

Taigasilovikki2Kuva 4: Taigasilovikki. Parasta voissa paistettuna.

Valemarmosetti2

Kuva 5: Valemarmosetti. Ei tule sotkea tavalliseen marmosettiin.

Punkkitatti2

Kuva 6: Punkkitatti. Aiheuttaa syötynä kuumetta,veriripulia, lihaskramppeja, kroonista kipua, hallusinaatioita, sisäistä verenvuotoa, ja tajuttomuutta.  Erinomainen ruokasieni.

 

Ensi syksynä aion jakaa tietojani sorsanmetsästyksestä; kuitenkin sillä varauksella, että sinkojen maahantuonnissa tuntuu tällä hetkellä olevan pientä takkuilua.

 

 

 

 

 

Talvivaara 43: Potemkinin pilotti?

“Long Playn artikkeli antaa vahvan syyn epäillä, että mitään sellaista pilottitulosta ei ollut. Jos paljon hehkutettu pilottikin on ollut pelkkää kulissia, on helppo ymmärtää miksi mitään Talvivaaran väitteitä tukevia tutkimuksia ei ole julkaistu. Niitä ei ole.” 

Tänään ilmestyi Long Play:n artikkeli, joka kertoo karua tarinaa mm siitä, miten paljon Talvivaaran toiminnassa on ollut tarinan kerrontaa ja kulissien rakentamista. (Ks mm Vihreä Lanka, MTV, HS). Artikkeli perustuu sekä entisten työntekijöiden haastatteluihin että poliisin salaiseen esitutkintamateriaaliin.

Entinen työntekijä puhuu “Potemkinin kulisseista” ainakin syksyllä 2008 ja keväällä 2009. Nostan kysymyksen: onko vastaavia Potemkinin kulisseja ollut jo pilottivaiheessa 2005-2008?

Metallitehtaan käynnistys, lokakuu 2008, suurella julkisuudella:  “Kriittisiä putkiyhteyksiä puuttui, ja niitä korvattiin sitten erilaisilla leikkaa ja liimaa -menetelmillä”….  Kun ”metallitehdas” oli syksyllä 2008 käynnistetty ja vähäinen määrä lopputuotetta valmistettu, putkiviritelmistä suuri osa purettiin pois. ”Ne olivat Potemkinin kulissit.” Todellisuudessa metallitehdasta alettiin väliaikaisviritelmien purkamisen jälkeen rakentaa uudestaan, ja sitä rakennettiin Jarmon mukaan alkuvuosi 2009.

Ensimmäinen nikkelikuorma, helmikuu 2009: Yhtiö toimittaa ensimmäisen nikkelilastinsa, suurella julkisuudella. “Talvivaara näyttää toimittaneen haamunikkeliä Harjavaltaan.” Jotta sata tonnia voisi pitää paikkansa, Talvivaaran olisi pitänyt tuottaa monta kymmentä tonnia nikkeliä vuoden 2008 lopussa – siis metallitehtaan ”symbolisen kulissikäynnistyksen” jälkeen.  …. ”Julkisuudessa ei ole koskaan kerrottu vuoden 2008 tuotantolukuja.” Niitä ei löydy myöskään Talvivaaran vuoden 2008 vuosikertomuksesta.

Long Playn artikkeli lähtee käyntiin vuodesta 2008. Heti jatkokysymys: entä ennen vuotta 2008? Vuosina 2005-2008 yhtiö teki pilotteja, joiden perusteella se katsoo todistetuksi, että itse bioliuotusprosessi toimii hyvin Kainuun kylmissäkin oloissa.  Tämän pohjalta rahoitusta lähdettiin hakemaan — siis jo ennen pilotin valmistumista.

Pitäisikö uskoa?

Marraskuussa 2013 Suomen luonnonsuojeluliitto teetätti arvion pilotista  Talvivaara-arvio, osa 2 (taustoista, ks Talvivaara 30).  Olin itse mukana kasaamassa arviota. Arvio oli tylyin mahdollinen: Talvivaaran bioliuotusprosessi ei toimi.  Arvio perustui vain ja ainoastaan julkisuudessa olleisiin tietoihin.

Raportti lähti oletuksesta, että yhtiö ei ole varsinaisesti vääristellyt mitään tuloksia, vaan korkeintaan tulkinnut niitä parhain päin. Long Playn artikkelin jälkeen en ole varma, onko tämä oletus ollut oikea.

“Ydinkysymys on, onko toiminta muuttunut niin paljon, että pilotti ei olekaan testannut enää nykyistä prosessia.”  

Muutoksia on joka tapauksessa ollut paljon. SLL:n arviossa keskityttiin yhteen merkittävään muutokseen: pilotissa kasa peitettiin paksuilla muovimatoilla, joiden alla se sai muhia rauhassa suojassa kylmältä ja sateelta. Nykyiset kasat ovat paljaan taivaan alla, vettyneinä ja kylminä.

Long Playn artikkeli paljastaa yhden merkittävän lisämuutoksen, jota SLL:n arviossa jäi vähälle huomiolle. Alkuperäisessä prosessissa metallit saostettiin kalkilla. Myöhemmin siirryttiin käyttämään ensisijaisesti lipeää. Esitutkintamateriaalin perusteella poliisi pitää tätä merkittävänä syynä siihen, että päästörajoja on ylitetty. Asia tarkentuu, kun esitutkinta tulee julkiseksi.

[Edit klo 13:50: Pertti Sundqvist selkeytti lipeän todennäköistä roolia. Pilotissa metallit saostettiin erikseen Kokkolassa, eikä saostusprosessilla tai jäljelle jäävän liuoksen koostumuksella ollut suurta merkitystä. Todellisessa toiminnassa liuos kierrätetään takaisin liuotuskasaan, jolloin pienikin muutos tai ongelma kertautuu. Tämä näyttää olleen tyypillistä koko pilotille: osia on testattu täysin erillisinä, ottamatta huomioon että lopullisessa järjestelmässä kaikki liittyy kaikkeen. Jos ollaan tekemässä pioneerityötä, tällaiset kytkökset on yksinkertaisesti pakko tajuta.]

large-082006-3902097_18A2E10FE

Kuva Talvivaaran pilotista. Todellinen prosessi toimii paljaan taivaan alla. Kuvalähde: Kaleva

 

Pilotin ja todellisen tuotannon ero on niin merkittävä, että Talvivaara on kuvannut toimintansa ympäristölupahakemuksessa väärin. Ympäristöluvan kuvaus toiminnasta perustuu pilottihankkeeseen ja erityisesti arviot vaikutuksista poikkeavat toteutuneista. Todellinen toiminta ei ole vastannut sitä toimintaa, jolle ympäristölupa on myönnetty. Talvivaaran olisi tullut hakea ympäristöluvan muutosta heti, kun se havaitsi tuotannon poikkeavan kuvatusta. Valvontaviranomaiset eivät ole tätä seikkaa myöskään havainneet, tai siihen reagoineet.Tämä on merkittävä syy ongelmiin.

Long Playn artikkelin perusteella myös viranomaiset ovat nyt tätä mieltä. Asia selviää varmuudella, kun esitutkintamateriaali julkaistaan.

Tulkintamme mukaan kaivoksen toiminta on yhä edelleen pilottitasolla, ei missään nimessä sellaisella luotettavuustasolla, jota järjestelmällinen teollinen kaivostoiminta vaatisi. Tämäntyyppistä pilotointia voi turvallisesti harrastaa vain pienessä skaalassa; kaivoksen koko on lähes tuhat kertaa liian suuri siihen.

Tämä tulkinta ei ole muuttunut. Pilottihankkeena Talvivaara voisi tuottaa arvokasta tietoa siitä, saadaanko biouliotus toimimaan Suomen oloissa. Teollisena hankkeena se ei toimi.

“Normaalisti piloteille pyritään määrittelemään edes jonkinlaisen pass-fail-kriteerit, joiden
perusteella päätetään edetäänkö seuraavaan askeleeseen. Toisin sanoen pilotilla on aina
mahdollisuus epäonnistua. Käytännössä on kysyttävä, mikä olisi ollut sellainen pilottitulos, jonka perusteella megakaivosta ei olisi lähdetty perustamaan?”

Long Playn artikkeli antaa vahvan syyn epäillä, että mitään sellaista pilottitulosta ei ollut. Jos paljon hehkutettu pilottikin on ollut pelkkää kulissia, on helppo ymmärtää miksi mitään Talvivaaran väitteitä tukevia tutkimuksia ei ole julkaistu. Niitä ei ole.

Laajempaa teknistä ja historiallista taustaa löytyy mm täältä: http://www.zygomatica.com/talvivaara/).   Kirjoittaja kuuluu Suomen Luonnonsuojeluliittoon, mutta spekulaatiot, mielipiteet, tulkinnat ja virheet ovat puhtaasti omia.  

 

Harjavallan nikkelivuoto: riskinhallinnan ekonomiaa

Harjavallan nikkelitehtaan vuoto (tiedote) on tapahtunut, eikä asialle enää mitään voi. Vahinkoja sattuu, se on väistämätöntä. Olennaisin kysymys onkin se, olisiko tämä vahinko voitu estää tai lieventää, ja ennen muuta olisiko se voitu estää kustannustehokkaasti? Julkisuudessa olleita tietoja yhdistelemällä: kyllä.

Continue reading Harjavallan nikkelivuoto: riskinhallinnan ekonomiaa

Does it make sense to bike without a helmet?

The blog post “Why it makes sense to bike without a helmet” is giving me a headache. It is wrong, wrong, wrong, yet it’s surprisingly difficult to point out exactly why. The author argues that  “if we start looking into the research, there’s a strong argument to be made that wearing a bike helmet may actually increase your risk of injury, and increase the risk of injury of all the cyclists around you.”

The author essentially argues that by sacrificing some personal safety now, he can improve the safety of everyone in the future. That is a laudable attitude. But is he actually doing that? I am becoming more and more interested in cycling safety as I am turning greener and greener. Thus, this needs to be analyzed out.  A faulty argument in favor of a good cause is not acceptable.

The author cites an impressive number of statistics, but the arguments seem to be quite simply invalid. Correlation and causality have been confused, and so on. Multiple errors. It would be easy to shrug it off, but the post has been shared and discussed widely.

Also… it’s way too lazy to just sit on the sidelines and criticize. The author bravely went out on a limb and said something controversial, even though it seems he’s completely wrong.  So, here’s a counterquestion that respects that bravery: are there any conditions under which he would in fact be correct?

The logical chain

Here’s my reconstruction of the main logic of the blog. These are not the exact claims of the author, but something that can be inferred from the text. The mathematical additions are mine.

1. Helmets decrease the risk of serious injury, if a cyclist has an accident. This is a Bayesian variable: p(S|A). p(S|A) is smaller if one wears a helmet.  The probability of severe injury is then p(S)=p(S|A)*p(A)

2. Currently, the probability p(A) of being in an accident is relatively high when cycling. For someone who cycles a lot, it is probably in the range of 1% per year (my estimate).

3. If cities were optimized for biking, the probability of an accident p(A) would be much lower than it is now. Biking might not be any more dangerous than driving a car or walking. At that point, it would be irrelevant whether or not one wore a helmet.

4. To force cities to be optimized for biking, one must motivate the maximum number of people (N) to cycle for maximal amounts of time (T); that is, maximize the amount of cycling, C=N*T. The larger C is, the smaller p(A) will be.  For future reference, note that C can be considered to be general measure of how attractive cycling is perceived to be.

We don’t really know how to model the effect. However, for lack of a better model, we could assume that it follows the exponential distribution p(A)~f(λ,C)=λ*exp(-λ*C) which has mean 1/λ. Since we can scale the constants freely, let us set λ=1. Then, the current probability of an accident is P0=exp(-C0). We want to evaluate how the probablity changes as C changes.

5. Mandatory helmet use is likely to decrease both the number of cyclists, and the time used for casual cycling. We can call this the F-factor, as in “F you”, where F<1. Then the accident probability given mandatory helmets is p(F)=exp(-C0*F) = P0^F.

Rough estimate: if the current personal probability of an accident per year is 1%, and a mandatory helmet decreases cycling by 10% so that F=0.9, then the mandatory helmet would raise the personal probability to (0.01)^(0.9) or 1.6%.

6. Therefore, mandatory helmet use will slow down the target of creating a biking-optimized city, and increase the probability of being in an accident. Up to here, the arguments may actually be valid. However, now it starts to break down.

What is missing 1: Going from big F to little f

There is a problem here. Whether an individual wears or does not wear a helmet does not have any bearing on whether the government does or does not make helmets mandatory.

The author seems to imply that using a helmet is “giving in”: it is a signal to society that cyclists can be trampled on. This sounds vague, but let’s model it in any case. We could consider such an effect to be similar to the F-factor, in that it makes cycling less attractive to everyone. We can even model it similarly, calling it small f.

Using a helmet would thus increase the probability of being involved in an accident to P0^f. Note that by our definitions, f is larger than F; a small effect means that the value of f is close to 1.

What is missing 2: going from probability to risk

Why does this sound completely unsatisfactory? Because we are missing something crucial. We really need to look at risk rather than probability alone. Risk is the product of the probability times the impact (almost literally, in this case). We can call this damage parameter D. (The units could for example be the cost of emergency brain surgery).

The amount of damage we can expect in an accident depends on helmet use. With a helmet it is D0, without a helmet it is D1.  Set D0 to 1 for simplicity. We know that D1>>1. For very serious head injuries, which really are the crucial ones, D1 might be 10 or more.

We can then calculate a damage matrix. The calculation is identical for small f.

Screen shot 2014-05-08 at 11.50.40

The values a-d are the damage we can expect within the given time period for that scenario.  To get some grasp if the values, we can set P0=1%, F=0.9, and D1=2 (a very low value).

Screen shot 2014-05-08 at 11.52.29

Clearly, wearing a helmet causes less damage in all scenarios. However, here is the most interesting question: are there any conditions in which a<d, that is, driving voluntarily without a helmet is safer that driving with a mandatory helmet?  We need D1*P0<P0^F, or F < 1+ log(D1)/log(P0). For the sample values above (P0=1%, D1=2) we require that F<85%. If we assume a more realistic D=10, we require F<50%.

Thus, it is possible to envision scenarios in which driving without a helmet is safer. But are these credible scenarios? We would have to assume that mandatory helmets would decrease cycling by tens of percent (even 50%). Possible, but unlikely.

Even more problematic for the author’s case, we would have to assume that the peer pressure of voluntary wearing of helmets would have an effect that is similar to mandatory helmets. Perhaps, but it cannot be as large as the effect of mandatoriness.

There are in fact other arguments against mandatory helmet use. For example, there is a very real phenomenon called the rebound effect. In this case, if safety is improved by a passive solution such as a helmet, then people tend to engage in riskier behaviors because they feel safer doing so. The end result is that safety is not enhanced; it may even be decreased if the perceived improvement is much larger than the actual improvement.

However, this is not really considered in the blog. The core question is: by choosing to cycle without a helmet, is the author significantly increasing the future safety of others, and also by extension himself? Crunching the numbers: no.

Basically, the author is suggesting a massive and highly likely personal sacrifice, for a fairly small and fairly hypothetical improvement. Such a tradeoff is heroic, but it really does not make much sense.

bicycle-crash

Translate »