Työttömät urheilemaan? (Perjantaikirjoitus)

On esitetty, että pitkäaikaistyöttömät pitäisi laittaa töihin vaikkapa vanhainkoteihin, urheiluseuroihin, ja oikeastaan melkein mihin tahansa. Epäselväksi joskus jää, maksettaisiinko heille palkkaa vai olisiko kyseessä “kuntouttava työtoiminta”.

Jos korvaus on asianmukainen, idea ei oikeastikaan olisi huono. Suomalaisessa eetoksessa tämäntyyppisiä ihmisläheisiä  palveluammatteja ei vain oikein arvosteta. Mutta nämä ovat tulevaisuus.  Niissä ihmistä ei voi korvata roboteilla eikä työtä siirtää Aasiaan. Tällä hetkellä niitä ei haluta tehdä, koska ne koetaan rasittaviksi ja jotenkin alentaviksikin, mutta sen asenteen on pakko muuttuua pikkuhiljaa. Rehellistä ja tarpeellista työtä nämä ovat.

Siitä huolimatta pakkokyynisyys nostaa päätään.  Jos ja kun idea toteutetaan normaaliin viranomaiskuntoutustyyliin käskyttämällä kyvytön tekemään vääränlaista tarpeetonta, siinä on loistavan kotimaisen komedian aineksia.

Continue reading Työttömät urheilemaan? (Perjantaikirjoitus)

Mitä Nokialaisille nyt kuuluu?

 

Tämä blogi on jyrkän epäpoliittinen, mutta jos politiikka antaa mahdollisuuden kerätä dataa, mahdollisuus kannattaa hyödyntää. Yksi blogin kirjoittajista on ehdolla eduskuntaan, ja halusi Nokia-taustansa vuoksi kampanjaansa varten selvittää, mitä Nokialta irtisanotuille varsinais-suomalaisille oikein on tapahtunut.

Kirjoittajat: Jakke Mäkelä ja Niko Porjo

Teimme melko yksinkertaisen nettikyselyn, jota jaettiin viraalisesti ja kampanjakeinoin.  Kyselyn vastaukset analysoitiin tieteellisin perustein, ja analyysi pidetään täysin erillään mahdollisista poliittisista johtopäätöksistä. Tässä esitellään statistiikka, joka kyselyssä paljastui. Kyselyn vapaakenttien sisältöä analysoidaan erikseen hieman myöhemmin.

JustDoICT-verkosto Turussa on hieman aiemmin tehnyt vastaavantyyppisen selvityksen, eri kysymyksenasettelulla. Seuraavassa vaiheessa tulemme vertailemaan ryhmän tuloksia omiimme.  Tässä raportoidaan vain oman selvityksemme tulokset.

YHTEENVETO

Tulosten perusteella Nokialta irtisanotut jakautuvat kahteen ryhmään. Noin kolmasosa ei ole kokenut työttömyyttä ollenkaan, ja sen päälle noin neljäsosa on ollut alle 6 kk työttömänä. Sen sijaan muilla työttömyysjaksot ovat olleet varsin pitkiä. Keskimääräinen henkilö on ollut työttömänä lähes 12 kk, eli on joutunut pitkäaikaistyöttömäksi.

Eri työntekijäryhmien välillä on eroja. Johtoasemassa olleet ovat olleet työttöminä keskimäärin peräti 18 kk, kun taas tehtaalta irtosanottujen työttömyysaika on ollut 12 kk. Asiantuntijoilla vastaava aika on 8 kk. Johtotehtävissä toimineiden tulot ovat myös tippuneet merkittävimmin (lähes puolella palkka on tippunut vähintään 20%).

Ikä vaikuttaa erittäin vahvasti; yli 45-vuotiailla on hyvin merkittävä riski päätyä pitkäaikaistyöttömiksi (mediaaniaika 24 kk vs nuorempien 11 kk).

Yrittäjyys ei ole houkutellut; vain 9% on päätynyt yrittäjäksi, ja vain 2% tehdastyöntekijöistä. Asiantuntijoista noin 25% on nyt yrittäjiä, mikä on ylivoimaisesti suurin luku. Asiantuntijayrittäjät ovat patentoineet tavallista enemmän, eli vaikuttaa siltä että nimenomaan hitech-yrittäjyys on vahvoilla tässä joukossa.

KYSELY

Kyselyn kysymykset löytyvät täältä (Kysely.pdf).  Osa kysymyksistä osoittautui jälkikäteen hieman huonosti asetelluiksi, ja tulosten arvioinnissa on siis oltava tarkkana. Kyselyssä oli myös vapaakenttiä, jotka analysoidaan erikseen.

TULOKSET

Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 139 ihmistä, joista 92 asuu Varsinais-Suomen alueella. Tässä selvityksessä käytetään vain varsinais-suomalaisten tuloksia. Näistä henkilöistä vain 2 oli lähtenyt Nokialta ennen vuotta 2005, ja poistettiin. Nämä tulokset siis koskevat vuosia 2005-2014.

Vastaajat jaettiin neljään luokkaan:

  • Tehtaan ja logistiikan työntekijät 45 kpl
  • Alemmat toimihenkilöt 9 kpl
  • Asiantuntijat 20 kpl
  • Keski- tai ylempi johto 11 kpl

Irtisanomisvuodet ovat alla. 54 ihmistä (60%) on sanottu irti vuonna 2012 tai sen jälkeen.

VuosiTyöttömyysaika

Kyselyssä tiedusteltiin, kuinka monta kuukautta henkilö on ollut työttömänä Nokialta lähdön jälkeen. Vain 31% ei ole ollut ollenkaan työttömänä. Noin 22% ihmisistä oli vain muutaman kuukauden työttömänä, mutta noin 46% irtisanotuista on ollut työttömänä vähintään 6 kk.

Small-kk

Jos on ylipäätään ollut työttömänä, työttömyyden mediaani on ollut 11.5 kk.  Kun pitkäaikaistyöttömän raja on 12 kk, voidaan todeta että puolet työttömiksi joutuneista on samantien riskissä joutua pitkäaikaistyöttömiksi.

Toisaalta vaikuttaa siltä, että lyhyitä pätkiä on onnistuttu saamaan. Vain 14% (13/90) on ollut varmuudella koko ajan pysyvästi työttömänä. Kysymyksenasettelu kuitenkin epäonnistui hieman, ja tämä luku on luultavasti suurempi.

Työttömyyksien kestossa on eroja.   Tehtävänkuva ei merkittävästi vaikuttanut todennäköisyyteen päästä samantien uuteen työhön.  Kuitenkin, jos henkilö ei päässyt heti töihin, ryhmien mediaaneissa on eroja. Johto on työllistynyt huonoiten (mediaan 18 kk työttömänä), asiantuntijat parhaiten (7 kk). Tehdastyöntekijöillä mediaani on 12 kk.

Small-bystatus

Palkkakehitys

Palkan muutosta mitattiin 7-asteisella mittarilla (yli 40%, 20-40%, alle 20%). Asteikko on melko karkea, mutta eroja nähdään lähinnä suurimmissa pudotuksissa (palkka pudonnut yli 20%).  Tehdastyöntekijöistä 24% on kokenut näin suuren tiputuksen, alemmista toimihenkilöistä 11%, asiantuntijoista 35%, johdosta 45%. Ero on tilastollisesti merkittävä. Asiantuntijoissa ja johdossa on siis eniten niitä, joiden palkka on tippunut huomattavasti; johdosta näitä on lähes puolet.

Small-tulot

Yrittäjyys

Vain 8 henkilöä 90:sta on ryhtynyt yrittäjiksi (9%). Näistä yhden tulot ovat pysyneet samana, neljän (50%) tippuneet ainakin 20%. Loput eivät ilmoittaneet tulojaan.

Ryhmissä on merkittäviä eroja. Yrittäjistä 5 oli asiantuntijatehtävissä, muissa ryhmissä kussakin 1. Näistä asiantuntijayrittäjistä 4 oli patentoinut.   Asiantuntijoista 25% on päätynyt yrittäjiksi, johdosta 9%, tehdastyöntekijöistä 2%.

Small-tulot

Ikä

Vastaajista 20 (22% oli yli 45-vuotiaita). Yli 45-vuotiaista 20% (5/20) oli saanut töitä välittömästi, versus 35% alle 45-vuotiaista. Ero on tilastollisesti merkittävä.

Ikäerot näkyvät erityisen selvästi työttömyysajoissa. Mediaani työttömyysaika yli 45-vuotiailla on 24 kk, kun alle 45-vuotiailla se on 11 kk.  Alle 45-vuotiaat ovat olleet työttöminä keskimäärin 25% ajasta irtisanomisen jälkeen, kun taas yli 45-vuotiaat 67%. Käytännössä siis yli 45-vuotiailla on erittäin suuri riski päätyä pitkäaikaistyöttömiksi.
Small-ikä

Patentointi

Patentteja oli 13/92 ihmisellä (14%). Määrä liian pieni tekemään vahvoja johtopäätöksiä. Työttömyyden kestoon patentointi ei ole vaikuttanut.  Asiantuntijoista noin 45% oli patentoinut, johdosta 27%, muista ryhmistä ei ketään.  Yrittäjistä 4 (50%) oli patentoinut, kaikki asiantuntijoita. Tämä viittaa siihen, että patentointi on vaikuttanut ainakin rohkeuteen ryhtyä yrittäjäksi.

Alueelliset erot

Tutkittiin jakoa kahteen ryhmään: Salo ja ympäryskunnat (51 kpl) ja Turku (34). Paimio laskettiin mukaan Turkuun.  Ainoatakaan merkittävää eroa ei löytynyt.

Hyöty Nokia-urasta

54% vastanneista katsoo, että on pystynyt hyödyntämään Nokia-osaamistaan myöhemmin.  Heti työtä saaneista 19/28 eli 68% katsoo, että Nokia-urasta oli heille hyötyä. Yli 12 kk työttöminä olleista vain 31% katsoo, että Nokia-urasta oli hyötyä.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Noin kolmasosa irtisanotuista on saanut välittömästi töitä, ja yhteensä 55% viimeistään puolen vuoden sisällä. Vain noin 14% on ollut työttöminä koko ajan Nokialta lähdön jälkeen. Muut ovat olleet tyypillisesti noin vuoden työttöminä (mediaani). Tyypillinen irtisanottu on ollut noin kolmasosan ajasta työttömänä irtisanomisen jälkeen (mediaani).

Johdolla  on pisimmät mediaaniajat työttömänä (18 kk). Tehdastyöntekijöillä aika 12 kk, asiantuntijoilla n 8 kk. Tässä syytä huomioida yksi asia: asiantuntija- ja johtotasolla paketti tyypillisesti ollut vähintään 12 kk palkka. Tällä voi olla vaikutusta työllistymiseen.

Johdosta lähes puolella tulot ovat tippuneet merkittävästi, asiantuntijoista noin kolmasosalla. Tehdastyöntekijöiden palkat eivät ole tippuneet niin usein.

Asiantuntijat ovat ainoa ryhmä, josta on ryhtynyt merkittävä osa yrittäjiksi (25%). Muissa ryhmissä luku on alle 10%, tehdastyöntekijöissä 2%. Lähes puolet asiantuntijoista oli patentoinut, ja neljäsosa johtotehtävissä olleista. Patentointi näyttää vaikuttaneen siten, että se on rohkaissut yrittäjäksi.

Ikä on hankaloittanut työpaikan saamista välittömästi irtosanomisen jälkeen,  ja työttömysjaksot ovat olleet pidempiä (24 kk vs 11 kk). Asuinkunta ei näytä vaikuttaneen mihinkään tekijään.

kick1(Kuva: Niko Porjo)

Kylmää vettä ja energiaa

Aina asiat eivät mene niin kuin toivoisi. Helmi-maaliskuun energia-ankeuttajat ovat olleet WWF Suomi sekä herrat Partanen ja Korhonen.

Suomalainen bioenergia sai kylmää vettä niskaansa, kun WWF Suomi julkaisi arvion Suomen metsien bioenergiapotentiaalista. Arvio on hälyttävä: jos myös metsien biodiversiteetti otetaan huomioon, puuta ei voi käyttää juurikaan nykyistä enempää ainakaan bioenergiaksi.

Tästä raportista on näin ennen vaaleja oltu hipihiljaa, ehkä ymmärrettävästi: jokainen puolue haluaa tällä hetkellä bioenergiaa, kuka ilmastosyistä, kuka taloudellisista syistä, kuka aluepoliittisista syistä. Kukaan ei halua olla ilonpilaaja. WWF:n raporttia on kuitenkin vaikea ohittaa, paitsi tunkemalla päänsä puskaan.

Toinen vaikeasti ohitettava asia on Rauli Partasen ja Janne Korhosen pamfletti   Uhkapeli ilmastolla: Vaarantaako ydinvoiman vastaisuus maailman tulevaisuuden?

Continue reading Kylmää vettä ja energiaa

Perimisen dynamiikkaa I

Rakensin hyvin yksinkertaisen simulaation perimisestä. Tarkoituksena tutustua järjestelmän dynamiikkaan. Systeemi on niin yksinkertainen ettei sitä voi pitää kovin luotettavana kuvauksena todellisuudesta, mutta ehkä jotain päätelmiä voidaan tehdä tai ainakin se näyttää miten ajattelen systeemin toimivan.

Oletuksena on perintöjen kertymisen haitallisuus kokonaisuuden kannalta ja parametrit on kuvaan 4 valittu siten että kertyminen näkyy. Motivaationa on tutkia millaisin parametrein varallisuus kertyy ja miten perintöverolla tähän voitaisiin vaikuttaa. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, koska raha on valtaa ja harvoille kertyvä varallisuus johtaa epäreiluun yhteiskuntaan.

Simulaatiossa on pyritty huomioimaan varallisuuden periytyminen, kasautumisen riippuminen aiemmasta varallisuudesta sekä onnen vaikutus kertymään. Silloin kun vauraus johtaa köyhempiä parempaan kykyyn kerätä lisää vaurautta on systeemissä positiivinen takaisinkytkentä ja rikkaat rikastuvat kunnes kaikki varallisuus on kertynyt harvoihin tai jopa yksiin käsiin.

Periytyminen näkyy siten, että seuraava sukupolvi kerryttää varallisuutta aina aiemman päälle. Onni näkyy jokaisen sukupolveen kohdistuvana “onni”-kertoimena joka voi esimerkkinä käytetyssä jakaumassa vaihdella nollasta (koko omaisuus menetetään) johonkin 15 tienoille. Onni on yllä lainausmerkeissä, koska se voi tarkoittaa myös mitä tahansa piirrettä joka lisää kertyneen varallisuuden määrää, kuten esimerkiksi hyvää koulutusta tai kykyä verkostoitua.

Kuvassa 1 on selitetty lyhyesti simulaation kulku. Lähtötilanteessa kaikilla on sama varallisuus, lisää saa joko varallisuuden mukaan tai tuurilla. Varallisuutta voi myös menettää kahdella tavalla: joko huonolla tuurilla tai siten että muiden varallisuus on kasvanut suhteellisesti suuremmaksi. Simulaatio on kokonaan suhteellinen ja kokonaisvarallisuus aina kierroksen päätteeksi tasan yksi. Absoluuttiseen elintasoon ei siis oteta kantaa ollenkaan.

Johtuen varallisuuskertoimen (Kuva 2) voimakkaasti nousevasta luonteesta varallisuus pyrkii keskittymään kaikkein varakkaimmille. Toisin sanoen mitä enemmän varallisuutta, sitä enemmän sitä saa seuraavalla kierroksella. Mutta koska mallissa onni voi vaihtua sukupolvien välillä on rikkaidenkin mahdollista menettää varallisuutensa joko osittain tai kokonaan.

2014-12-29 simulaation kulku

Kuva 1. Simulaation kulku. 1) Ensin kaikille jaetaan sama varallisuus. 2) seuraavan sukupolven varallisuus määräytyy vanhan varallisuuden mukaan (kuva 2), mitä suurempi osuus potista sitä enemmän saa lisää. 3) Mukaan lisätään onnen vaikutus onni voi sekä lisätä että vähentää varallisuutta (Kuva 3). 4) Lähimpien kavereiden varallisuutta lisätään. 5) Lopputuloksena uusi varallisuus jonka jälkeen kierros alkaa uudestaan. 6) kun kierros on kierretty tarpeeksi monta kertaa simulaatio loppuu.

Continue reading Perimisen dynamiikkaa I

Viisautta 2030-luvulle

Nelikymppisen yrmyjournalisti Heikki Aittokosken mainio artikkeli “Vuoden 1980 jälkeen syntyneet teinit käyvät hermoille” resonoi.

On toki mahdollista että Aittokoski kirjoittaa ns kieli poskessa (oma ns huumorintajuni ei tällaisia asioita oikein tunnista) mutta en oikein usko, niin elämälle uskollista kuvaus on: “Totean muuten vain, että on ihan normaalia olla kiinnostuneempi työeläkeotteen eläkekertymätiedoista kuin sanotaan vaikka eroottisista aikakauslehdistä, joilla nykyään on kuulemma presenssi myös niin kutsutussa maailmanlaajuisessa tietoverkossa.”

Juuri noin, joskaan tuollaisesta presenssistä en ollut tiennytkään tätä ennen.  Hesari saa aina parhaat skuupit.

Joka tapauksessa artikkeli herätti miettimään, että nyt kun kuudenkymmenen ikävuoden rajapyykki lähestyy — tosin vasta 2030-luvulla, mutta hyvin valmisteltu on puoliksi tehty — on hyvä aika pohtia, mitä viisauksia haluaisi seuraaville sukupolville jälkeensäjätätyttää. Minkä yhden asian haluaisin 2030-luvulla kertoa 2030-luvun nuorille?

Varmaankin tämän:  “Ennen vanhaan masennuskin oli parempaa.”

 

800px-Ilia_Efimovich_Repin_(1844-1930)_-_Volga_Boatmen_(1870-1873)

Masennus 1990-luvulla, 2030-luvulla. 

PervuninskyMasennus 2030-luvulla, 2030-luvulla.

Translate »