Piirihallituksen kurjuus ja ihanuus

Maakunnalliset piirijärjestöt ovat politiikan valtahierarkiassa hyvin omanlaisensa kokonaisuus. Niissä yhdistyvät ennen muuta:

    • Suuri vastuu
    • Olematon näkyvyys
    • Pienet resurssit
    • Epäkiitollinen tehtävä

Tuo on juuri se nelikenttä jossa itse mielelläni operoin.  Olenkin tyytyväinen, että tulin juuri valituksi Varsinais-Suomen Vihreiden  piirihallitukseen vuosiksi 2022-2023. Siirryn samalla ensi vuonna Varsinais-Suomen tieteen ja teknologian vihreissä hallituksen rivijäseneksi, ja yhdistystä luotsaa ensi vuonna maanmainio Marjaana Mäkinen.

Miksi piiritaso sitten on niin haastava?  Continue reading Piirihallituksen kurjuus ja ihanuus

Mielipidekirjoitus: Aluevaalit ovat numeroita ja etiikkaa

Aluevaalit ovat pohjimmiltaan oikeudenmukaisuusvaalit. Uudet hyvinvointialueet joutuvat päättämään, mikä on oikeudenmukaisin tapa hoitaa terveydenhuoltopalvelut erittäin hajanaisessa maakunnassa siten, että ketään ei kohdella kohtuuttomasti. 

On helppo sanoa olevansa oikeudenmukainen, mutta miten sen todistaa? Sivusimme tätä kysymystä Turun Sanomien mielipidekirjoituksessa, jonka teimme Marjaana Mäkisen ja Annika Laakson kanssa. Tämä kysymys on joka tapauksessa oman kampanjani ydin. Mitä on oikeudenmukaisuus, ja miten mittaamme objektiivisesti, olemmeko oikeudenmukaisia?

Sote-uudistus on todennäköisesti Suomen rauhan ajan massiivisin organisaatiomuutos, ja koskettaa jokaista suomalaista. Siihen nähden siitä puhutaan edelleen yllättävän vähän, vaikka aluevaaleihin on alle kolme kuukautta.

Erityisesti kaikkein syvällisimmistä kysymyksistä näkyy vain vähän keskustelua. Vaalien syvällisin kysymys kuuluu: mitä tarkoittaa oikeudenmukaisuus, ja miten sitä voidaan mitata?

Oikeudenmukaisuudesta on puhuttava, koska terveydenhuoltoa lähdetään nyt kehittämään täysin puhtaalta pöydältä. Varsinais-Suomen kunnat ovat voimakkaan eriytyneitä, ja esimerkiksi Paraisten saaristoalueiden haasteet ovat aivan toiset kuin Turun lähiöiden haasteet. Molempien terveydenhuoltoa on kuitenkin kehitettävä oikeudenmukaisesti: samalta viivalta, reilusti ja tasapuolisesti. On myös pystyttävä mittaamaan, onko oikeudenmukaisuus toteutumassa.

Vaan mitä sitten konkreettisesti tarkoittaa oikeudenmukaisuus? Oikeutta saada lähipalveluja, täysin asuinpaikasta riippumatta? Oikeutta saada jatkossakin kaikki ne palvelut, jotka ennen koronaa olivat tarjolla? Oikeutta saada entistä parempia palveluja? Oikeutta saada aina edistyneimpiä hoitoja, hinnasta ja iästä riippumatta? Oikeutta päästä lääkäriin aina välittömästi, kun on pienikin tarve?

Vai onko oikeudenmukaisuutta se, että pienimmillä paikkakunnilla vahvistetaan liikkuvia palveluja ja etäratkaisuja, vaikka kiinteitä lähipalveluja supistettaisiin?

Oikeudenmukaisuutta on pystyttävä myös mittaamaan, kun se on määritelty. Muussa tapauksessa emme voi tietää, mitä pitää kehittää eteenpäin. Yksikään mittari ei pelasta ketään, mutta ilman mittareita joudumme toimimaan täysin sokkoina.

Itse hahmotamme melko yksinkertaisen tavan määritellä ja mitata oikeudenmukaisuutta. Uudistus on maakunnan tasolla oikeudenmukainen, jos kenenkään ei kannata pelkästään terveyspalvelujen takia muuttaa paikkakunnalta toiselle. Tätä voidaan jälkikäteen mitata selvittämällä esimerkiksi haastatteluin syitä, joiden takia muuttoja tehdään.

Tärkeintä on kuitenkin suunnitella palvelut etukäteen niin, että tällaista tarvetta ei synny.

JAKKE MÄKELÄ, FT, data scientist (vihr)

MARJAANA MÄKINEN, FT, tutkijatohtori, (vihr)

ANNIKA LAAKSO, FT, tiedeviestijä  (vihr)

 

Olen Varsinais-Suomen Tieteen ja teknologian vihreiden puheenjohtaja (vuoden 2021 loppuun), ja toimin Vihreiden edustajana Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnassaOlin ehdolla myös kesän 2021 kuntavaaleissa, ja näkemykseni niissä ovat relevantteja myös aluevaaleissa: Kuntavaalit 2021

Datanörtti ehdolla aluevaltuustoon

Olen ehdolla aluevaltuustoon, Vihreänä Varsinais-Suomessa. En siksi että kokisin olevani selkeästi pätevin ehdokas — faktat eivät sellaista väitettä tue. Mutta uskon kyllä olevani tuhannen pätevimmän varsinais-suomalaisen joukossa. Ja kun ehdokkaita kaiken kaikkiaan tulee olemaan yli viisisataa, niin tilastollisesti katsoen uskon olevani oikeassa seurassa ainakin 50% todennäköisyydellä.

Mitä aluevaltuusto sitten tekee, ja miksi sinne tarvitaan juuri kaltaiseni datanörtti?

Aluevaaleihin on neljä kuukautta, ja vielä tässä vaiheessakaan kukaan ei todellisuudessa tiedä mitä aluevaltuusto tekee.   Valtavaa alueuudistusta tehdään nyt niin nopeasti että asiat saattavat sotkeentua megalomaanisesti lähivuosina, ja kaikkeen pitää varautua. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen budjetti on kahden miljardin kokoluokkaa, ja se vastaa lähes puolen miljoonan ihmisen terveydenhuollosta. Kovin pahoja virheitä ei saisi tapahtua, mutta pieniä tapahtuu varmasti.

Tällaisessa tilanteessa tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät dataa, osaavat analyyttisesti pilkkoa massiviisia kokonaisuuksia pienemmiksi, eivätkä mene paniikkiin. Se on ominta osaamisaluettani niin ammatillisesti kuin politiikkaharrastuksessakin (ks analyysejäni liittyen esim kuntadatan visualisointiinraitiotiehen, joukkoliikenteeseen, tiedolla johtamiseen, autoilun terveysriskeihin, ja ilmastopolitiikkaan).

Vaikka olen kriittinen sitä kiirettä kohtaan jolla uudistusta tehdään, pidän uudistusta tarpeellisena, jopa välttämättömänä.   Terveydenhuollon kriisin tunnistavat kaikki, jotka ovat missään tekemisissä julkisen terveydenhuollon kanssa. Nykyisellä toimintamallilla kriisi ei tule ratkeamaan. Nyt maksajilla (eli kunnilla) ei ole mitään tapaa tietää, mitä erikoissairaanhoito tulee maksamaan — joku sairastuu, ja se maksaa jotakin, ja kunta maksaa sen mitä käsketään. Pieni kunta voisi teoriassa ajautua selvitystilaan jo muutaman syöpäpotilaan hoidon takia.

Kriisi koskee selvimmin maakunnan pieniä ja ikääntyviä kuntia, mutta myös Turkua. Turun väestö vanhenee kovaa vauhtia, ja kymmenen vuoden kuluttua tilanne tulee olemaan dramaattisesti nykyistäkin vaikeampi. Ilman leveämpiä hartioita tulevaisuus olisi huomattavan haastava. Kun hartiat ovat koko maakunnan levyiset, tilanne on paljon parempi.

Uudistuksen tärkein tehtävä onkin tuoda palvelut tasapuolisesti sinne missä niitä oikeasti tarvitaan, riippumatta kuntarajoista.  Tarpeen määrittelyyn tarvitaan dataa, dataa ja dataa. Siksi aluevaaliuudistus onkin ennen muuta tietohallintouudistus. Kokemukset julkisen sektorin tietohallinto-osaamisesta eivät anna olettaa, että tämä menisi aivan täysin sukkana läpi heti ensimmäisellä kerralla.

Uudistuksesta kuitenkin selvitään, kunhan prioriteetit ovat selvät. Ykkösprioriteetti on se, että kukaan ei kuole tai vammaudu uudistuksen takia. Tämä kannattaa sanoa ääneen ja pitää tiukasti ohjenuorana, koska riski on olemassa, vaikka se luultavasti onkin pieni. Tietojärjestelmien ei tarvitse mennä kovin pahasti solmuun, että lähetteitä jää lähettämättä tai kriittinen tieto kulkematta.

Muut prioriteetit ovatkin sitten kaikki suunnilleen yhtä tärkeitä.

    • Vuoden 2023 alussa täytyy tietää oikeasti, mitä ollaan tekemässä. Silloin nimittäin täysi vastuu siirtyy hyvinvointialueille.
    • Vuoteen 2025 mennessä täytyy olla ainakin suuntaviivat siitä, miten hyvinvointialueiden rahoitusta lähdetään suunnittelemaan pidemmällä aikavälillä. Toistaiseksi rahoitus tulee suoraan valtiolta, mutta tämä ei nähdäkseni ole pidemmän päälle kestävää. Rahan ja vastuun täytyy seurata toisiaan, joten ennen pitkää alueilla täytyy olla verotusoikeus.
    • Koko ajan pitää varmistaa, että ihmisten kohtelu on tasapuolista ja perustuu heidän todellisiin tarpeisiinsa. Jokaisella kunnalla on omat erityisintressinsä joita pyritään suojelemaan, vaikka muut kärsisivät.  Aluevaltuustossa kuitenkin edustetaan koko aluetta, ei omaa kuntaa tai omaa erityisryhmää. Tarpeet ja toimenpiteet voidaan määritellä ainoastaan tiukan datapohjaisuuden kautta.

Olen Varsinais-Suomen Tieteen ja teknologian vihreiden puheenjohtaja, ja toimin Vihreiden edustajana Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnassaOlin ehdolla myös kesän 2021 kuntavaaleissa, ja näkemykseni niissä ovat relevantteja myös aluevaaleissa: Kuntavaalit 2021

Translate »