Category Archives: Vaalit2025

Äänestäjä: alä tyydy ratikkapopulismiin, vaan kysy tiukkoja kysymyksiä

Populismi tekee elämästä helppoa. Turussa näyttää Turun Sanomia myöten olevan nyt tasan yksi kuntavaalikysymys: “Pitääkö ratikka rakentaa, vai ei?” Kysymys on puppua.  Todellisuudessa ensi kauden valtuutetut vastaavat aivan eri kysymykseen: “Miten turkulaisten liikkuminen järjestetään tulevaisuudessa, kun Turku kasvaa mutta päästöjen täytyy pienentyä?”

Tähän voi olla monta vastausta, jotka kaikki vaativat lisäkysymyksiin vastaamista.

Jos hankitaan ratikka, miten varmistetaan,  että se pystytään myös maksamaan järkevässä ajassa takaisin?

Jos ei tehdä yhtään mitään, miten kuvitellaan, että kymmenien tuhansien uusien turkulaisten autot mahtuvat kapeille kaduillemme?

Jos mennään nykyistä tiheämmällä bussijärjestelmällä, ks molemmat edelliset kysymykset. Jos busseja halutaan niin paljon että ne kilpailisivat raitiotien kanssa, hinta tulee vähintään yhtä suureksi kuin ratikalla — eikä hinta kuoletu ikinä, toisin kuin raitiotiellä.  Esimerkiksi Kupittaan suunta on jumissa jo nyt — lisää busseja ei enää mahdu (ellei sitten radikaalisti poisteta yksityisautoja).

Jos halutaan “superbussit”, mitä ne ovat? Jos ne ovat ylivertaisia, miksi niitä ei ole missään? 

Jos autonomiset autot ovat ratkaisu, milloin ne ovat tulossa? Olen itse työskennellyt autonomisen liikenteen parissa, ja menettänyt uskoni. Toisaalta: ne vain pahentaisivat kapeiden katujemme ruuhkia.

Jos halutaan odottaa jotain maagista uutta teknologiaa, mitä ja miksi? Liikenteen innovaatiot ovat miljardibisnes, mutta mitään maagisen uutta ei ole tiedossa. Liikennevälineet  liikkuvat joko kumipyörillä tai kiskoilla. 

Jokainen näistä vastauksista on sinällään mahdollinen. Jokaisessa on ongelmansa ja vahvuutensa. Tämä on vaikea ja monimutkainen aihe.

Lapsellisen kyllä-ei-jankkaamisen sijaan jokaisen päättäjäksi haluavan onkin pystyttävä antamaan oma vastauksensa tuohon laajempaan kysymykseen, ja perustelemaan se. Jos ei siihen pysty, on pyrkimässä aivan väärään paikkaan.

Olen Turun Vihreiden ehdokas vuoden 2025 kuntavaaleissa numerolla 600 ja aluevaaleissa numerolla 2496. Muut Vihreät ehdokkaat löydät täältä ja kuntavaaliohjelman täältä.

Lue myös:

Datan kertomaa: konservatiivi vastustaa ratikkaa

Mikä saa turkulaisenkin tunteelliseksi? Pohdintaa ratikasta ja 2050-luvusta.

Datan kertomaa: konservatiivi vastustaa ratikkaa

Vihreät on ainoa puolue Turussa, joka uskaltaa avoimesti kannattaa raitiotietä. Ehdokkaissamme on yksittäisiä skeptikkoja, mutta vain kulteissa vaaditaan täysi yksimielisyys; ryhmänä olemme raitiotien puolella. Jokunen pienpuolue vastustaa raitiotietä avoimesti, mutta Turun vakavasti otettavien puolueiden linjasta (KOK, SDP, VAS) ei kukaan ota selvää. Kanta tuntuu pitkälti olevan se, minkä vastaanottaja milloinkin haluaa kuulla. 

Hurjimmissa visioissa nämä ovat silti yksinomaan ratikkavaalit, joten on erikoista että osa puolueesta menee sammutetuin lyhdyin. Päätimmekin tehdä äänestäjille palveluksen, ja yrittää arvioida datapohjaisesti Ylen vaalikonevastausten perusteella, millaisen Turun turkulaiset saisivat, jos äänestäisivät puhtaasti raitiotien perusteella. 

Raakadata on poimittu Ylen vaalikoneesta. Ehdokkaat vastasivat väittämiin asteikolla 1-5  (1 on täysin eri mieltä, 5 täysin samaa mieltä). Lisäksi he saivat itse arvioida vasemmistolaisuutensa ja konservatiivisuutensa asteikolla 1-7.

Kun piirretään vastaukset yhteen kuvaajaan, huomataan, että vastustajia on eniten konservatiivisessa oikeistossa.  Vastausten keskiarvot on piirretty suurempana; kannattajien ja vastustajien välillä on selkeä ero.

On mielenkiintoinen kysymys, juontuuko vastustus enemmän oikeistolaisuudesta vai konservatiivisuudesta. Tätä voidaan yrittää arvioida lineaarisovituksella, joka antaa 49% selitysasteella kaavan

Kannatustodennäköisyys% = 96% – 7%*konservatiivi_pisteet – 0.5%*oikeisto_pisteet – 0.4%*ikä + puoluekerroin.

Näistä oikeistolaisuus ei ole tilastollisesti merkitsevä, vaan käytännössä oikeistolaisuuden selittää puoluekanta.  Tilastollisesti merkitseviä puoluekertoimia ovat keskustan -49%, PS:n -40%, RKP:n -29%, ja ainoana puolustavaan suuntaan Vihreiden +29%. Näiden neljän puolueen ehdokkailla näyttää olevan melko ennustettava kanta; muista puolueista (KOK, SDP, VAS) ei tämän datan perusteella voi sanoa oikein mitään.

Malli antaa siis karkean ennusteen ehdokkaan kannasta:

  • Melko konservatiivinen kuusikymppinen ehdokas on 70% todennäköisyydellä ratikan vastustaja, puoluekannastaan riippumatta. Jos puoluekanta on RKP, KES tai PS, hänen ennustetaan olevan varmasti vastustaja, ja Vihreänkin 50% todennäköisyydellä. Muilla todennäköisyys on luultavasti tuo 70%.
  • Melko liberaali kolmekymppinen ehdokas on 70% todennäköisyydellä ratikan kannattaja.

Millainen Turku sitten saataisiin, jos ratikan vastustajat päättäisivät? Alla olevaan taulukkoon on listattu kysymyksiä, joissa syntyy vähintään yhden yksikön suuruinen ero keskiarvoissa. Pisteet ovat siis 1 täysin eri mieltä, 5 täysin samaa mieltä.

Eivät nämä välttämättä maata järisyttäviä eroja ole. Mutta liberaalin äänestäjän kannattaa kyllä tiedostaa, että vastustuksen kylkiäisenä näyttää tulevan aika monta asiaa,  jotka eivät välttämättä liberaalia ilahduta. Kannattaa pohtia vielä useaan kertaan, jos aikoo tehdä äänestyspäätöksensä sen perusteella, kuka vastustaa raitiotietä.

Analyysiin osallistuivat Vihreiden ehdokkaat Jakke Mäkelä, Matti Vähä-Heikkilä ja Jyri-Petteri Paloposki.

Jakke Mäkelä on Turun Vihreiden ehdokas vuoden 2025 kuntavaaleissa numerolla 600 ja aluevaaleissa numerolla 2496.

 

 

Turku is international — and must be

There are three reasons why I want Turku to be an international and multicultural city.

  1. Feelings. I grew up overseas and went to an international school in Thailand. I spent half my working life in highly international settings. I liked it. Finns are great, and Finland is where I belong, but it is refreshing to deal with people who are completely different.
  2. Facts. Finland needs its immigrants. We are an aging society, and we cannot maintain our welfare state unless we get young new Finns. Those new Finns might have a different skin color or a different mother tongue. So what?
  3. Ethics. Finland has been very successful. A lot of it is due to hard work, but some of it is just good luck. We need to do our bit to help those who have been terribly unlucky. That is why it is morally right to accept refugees for humanitarian reasons.

I don’t have any magic tricks to offer. The Turku Greens’ election manifesto (p9-10) describes what needs to be done on a practical level in local politics. Language training, opportunities to mingle with Finns, making it easier to use English in everyday life, and so on. Common-sense things. A lot of work, but worth doing.

At the national level, we will unfortunately need a change in government before we can hope for improvement. The far right’s racism is destroying our whole future. 

Until the government falls, all of us need to do what we can at a personal level.  There are certainly racist undertones in Finland. All of us native-borns need to firmly reject them, and be antiracist in our own lives.   In principle I would call on us to warmly welcome our new new friends, but Finns don’t really do things warmly. Not in Turku anyways (which is one reason why I love Turku). But we need to be polite, and friendly in our own way. 

I am a Turku Green candidate in the municipal and district elections of 2025 (numbers 600 and 2496).  Olen Turun Vihreiden ehdokas vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleissa (numerot 600 ja 2496). 

Mikä saa turkulaisenkin tunteelliseksi? Pohdintaa ratikasta ja 2050-luvusta.

Jos olisi pitänyt etukäteen arvata, mikä on se ainoa asia joka saa turkulaisetkin tunteellisiksi, en olisi ehkä arvannut. Jo parin viikon katukampanjoinnin perusteella vastaus on kuitenkin selvä: ratikka. Vahvoja mielipiteitä on aika harvalla, mutta kun intohimoa löytyy, sitä todella löytyy (käytännössä vastaan).

Toisaalta ei ehkä ole yllättävää, että tunteet nousevat pintaan. Raitiotie on oikeastikin iso kysymys. Se kertoo siitä, millaisen Turun haluamme pitkällä aikavälillä, ja mitä olemme valmiita uhraamaan sen eteen lyhyellä aikavälillä.

Jos lähtee siitä että mikään nykyinen ei saa muuttua ja Turkukaan ei saisi kasvaa, niin silloin raitiotie on tarpeeton. Noin voi toki ajatella, mutta silloin kannattaa myös katsoa tilastoja ja muuta Suomea. Suomi on täynnä taantuvia alueita jotka eivät muutu eivätkä kasva. Sellaiseksi saa haluta, mutta on se outo haave.

Jos ajattelee vain itseään, minun kaltaiseni viisikymppisen on helppo vastustaa koko härdelliä. Raitiotien haitat iskevät päälle nyt, kun taas investoinnit on maksettu ja todelliset hyödyt nähdään ehkä 20-30 vuoden kuluttua. Siinä kohtaa olen itse 50% todennäköisyydellä jo kuollut vanhuuteen.

Tuohon voin vain todeta, että itsekäs saa olla, mutta on se ankeaa elämää. Raitiotie nimittäin on nimenomaan investointi seuraavien ikäpolvien turkulaisille, ja siksi oma mielipiteeni on ehdottoman myönteinen.

Miksi raideliikenne on tulevaisuutta?

Joukkoliikenne on ainoa kestävä tapa liikkua vähänkään pidempiä matkoja kaupunkialueella. Sähköinen liikenne on täälläkin tulevaisuutta, mutta ei yksityinen sähköautoilu. Yksityisautoja ei Turkuun paljon nykyistä enempää mahdu.

Tulevaisuuden liikkumisen täytyy perustua siihen, että joukkoliikenne on mahdollisimman monelle itsestäänselvästi paras vaihtoehto. Raiteiden ja bussilinjojen yhdistelmä on paras tapa tehdä siitä niin sujuvaa, että yksityisauto on huonompi vaihtoehto.

Raideliikennettä haukutaan joustamattomaksi, mutta joustamattomuus nimenomaan on sen vahvuus. Kun raiteet on kerran rakennettu, ne ovat siinä, eikä niitä montaa kertaa vuosisadassa mihinkään siirretä. Kaupunki rakentuu raiteiden ympärille.

Miksi raitiotietä silti vastustetaan?

Raitiotiehen sisältyy kyllä riskejä ja epävarmuuksia, mutta niitä on suuressa määrässä selvityksiä. Kaikessa on riskinsä. Katukampanjoidessa olen törmännyt lähinnä kolmeen väitteeseen.

“Nämä rahat pitäisi käyttää johonkin tärkeämpään”. Tämä on sinällään erittäin  hyvä väite, kun tarpeita olisi paljon. Ongelma on tuo termi “nämä rahat”. Näin suuret hankkeet tehdään lainarahalla. Suuriin infrahankkeisiin saa lainaa hyvin pienellä korolla ja pitkällä laina-ajalla. Vastaavia lainoja ei saa kulutukseen. Jos tätä lainaa ei oteta, se ei suoraan tuota meille yhtään lisärahaa käytettäväksi muuhun.

Kotitaloudelle (kehno) vertaus olisi autolaina, jotta voisi käydä töissä. Kun auto itse on vakuutena ja rahaa saa työssäkäynniltä, edullista lainaa saa paremmin, ja sen pystyy myös maksamaan. Normaaliin elämiseen saisi vain kulutusluottoa törkeällä korolla.

“Turku ei osaa rakentaa mitään, ja tämäkin tulee epäonnistumaan”. Logomon sillan, toriparkin ja funikulaarin jälkeen näin on helppo ajatella. Mutta nämä olivat poikkeuksellisia (joskin majesteetillisia) floppeja. Suurin osa kaupungin hankkeista itse asiassa onnistuu aivan kelvollisesti.

Tuntuu että monella turkulaisella on halu ajatella että olemme maailman tumpeloin kaupunki. Totuus on, että kaikki muutkin kaupungit tyrivät. Ne vain eivät jää vellomaan itsesäälissä. Ei meissä ole muuta ainutlaatuista kuin negatiivinen asenteemme (jossa siinäkin häviämme porilaisille).

“Turku on niin erilainen kuin Tampere, että ei ratikka tänne sovi.” Totta tosiaan olemme erilainen, mutta ratikoita on onnistuneesti rakennettu kymmeniin eri Euroopan kaupunkeihin. Jokaisessa kaupungissa on omituisuutensa, mutta missään ne omituisuudet eivät ole olleet este. Monet turkulaiset haluavat ajatella, että olemme tässä(kin) asiassa maailman huonoin kaupunki. On ikävä masentaa, mutta emme ole.

Olen Turun Vihreiden ehdokas vuoden 2025 kuntavaaleissa numerolla 600 ja aluevaaleissa numerolla 2496.

Turun Vihreä konsensus 2025

Hyvä vaaliohjelma on kuin fysiikan tohtori: tylsä, yllätyksetön ja täynnä asiaa.   Turun Vihreillä on tälläkin kertaa hyvä vaaliohjelma. Vihreiden hyperdemokraattisessa organisaatiossa vaaliohjelma ei ole pienen konklaavin tekemä räväkkä keskustelunaloitus, vaan laajasti joukkoistettu harjoitus. Se on  konsensus siitä, mikä kaikkia ehdokkaita yhdistää.

Ja mikä sitten on konsensuksemme vuoden 2025 kuntavaaleissa? Tämä: “Turun Vihreät haluaa turvata asukkaiden hyvän arjen tänään sellaisella tavalla, että seuraavillakin sukupolvilla on mahdollisuus yhtä hyvään elämään.”

Loppuosa ohjelmaa on sitten tuon toteutusta.

Hyvään elämään kuuluu sekä luonnon läheisyys että suuren kaupungin palvelut että ilmastoystävällisyys. Nuo kaikki voidaan saavuttaa, jos asuminen on tiivistä, viheralueet ovat yhteisiä, ja julkinen liikenne on oletusarvo.

Hyvään elämään kuuluu myös työnteko, ja toisaalta työttömyyden tai muun huonon onnen sattuessa vahva tuki elämän saamiseksi takaisin raiteilleen.  Siihen kuuluu myös koulutus, joka on Vihreille sekä taloudellinen investointi että ihmisoikeus. Hyvä tulevaisuus Turulle edellyttää myös maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja kielen opetus vaatii työtä, mutta vaiva kannattaa nähdä.

Sote-asiat on nyt siirretty hyvinvointialueille, mutta kaupunki on silti aivan keskeinen sote-toimija. Tarkkaan ottaen kaupungin tehtävä on estää ongelmia ennalta, ennen kuin niistä tulee sote-ongelmia. Syrjäytymistä ehkäistään monella eri tavalla, mutta ei pidä aliarvioida aivan perusasioita.  Liikunta, kulttuuri, järjestöt — pienellä panostuksella saadaan paljon hyötyä.

2020-luku on ollut aikuisille raskas ja vaikea, mutta lapsille ja itsenäistyville nuorille vielä kertaluokkaa vaikeampi. Siksi ohjelmassa panostetaan lapsiin ja nuoriin aivan erityisen voimakkaasti.

Olen Vihreiden ehdokkaana kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa (Turku/Varsinais-Suomi).  Lisätietoa kampanjastani täällä.