En ole koskaan oikein ymmärtänyt miksi luentoja pidetään. Tai oppitunteja. Tarkoituksena on mitä ilmeisimmin opettaa käsiteltävää asiaa, mutta eikö olisi paljon nopeampaa luetuttaa asiaa käsittelevä kirja?
Minulla on taipumus väsähtää nopeasti ellei esiintyjä ole todella viihdyttävä. Äärimmäisenä esimerkkinä on sarja luentoja jotka käsittelivät erään suihkuharjoituskoneen hydrauliikkajärjestelmää. Aihe oli luennoitavaksi kohtuullisen kuiva eikä luennoitsijan omassa koulutuksessa oltu panostettu pedagogiseen osaamiseen. Suurella osalla kuulijoista oli valtavia vaikeuksia pysyä hereillä huolimatta ankaran rangaistuksen uhasta ja intensiivisestä kiinnostuksesta kyseisen teknisen laitteen toimintaa kohtaan. Törkimme sitten toisiamme jottemme olisi näyttäneet nukkuvilta.
Olen kuullut monenlaisia selityksiä luentointoon. Toiset oppivat helpommin kun kuulevat ja näkevät yhtä aikaa, ilmeinen ratkaisu olisi lukea ääneen. Luennolla voi esittää tarkentavia kysymyksiä. Voi, muttei yleensä esitetä. Sitä paitsi runsas kysymysten esittäminen johtaisi etenemiseen hitaimman nopeudella. Oman kokemukseni mukaan hitain on se joka onnistui edellisen illan bileistä houkuttelemaan jonkun kämppäänsä. Kirjaa lukiessa voi sitä paitsi palata taaksepäin niin monesti kuin haluaa, luennolla voi pudota kelkasta kun ei enää kehtaa kysellä.
Oikeasti luentoja pidetään epämääräisistä sosiaalisista syistä: opiskelijat kuuluu kerätä yhteen ja sitten niille kuuluu kertoa tärkeät asiat. Eikä tule väheksyä luennoitsijoiden simputtamista vanhempien kollegojen taholta. Varsinkin aluksi luennon pitäminen on monelle jonkinmoisen kynnyksen takana. Jos jotain positiivista haluaa hakea, niin harva kehtaa luennoida aihetta josta ei paljoa ymmärrä, ja oman kokemukseni mukaan köykäiseksi osoittautumisen pelko on motivaattorina verrattavissa viime hetken paniikkiin. Ei kai luentojen pitämistä voi kuitenkaan perustella motivoinnilla ja luennoitsijan osaamisen terävöittämisellä?
Ajan tuhlaamista luentojen valmisteluun ja pitämiseen voi vähentää videoimalla luennon. Tästä ei tietysti ole mitään iloa jos sama toistetaan jokaisessa oppilaitoksessa erikseen. Kun samoja asioita opetetaan ympäri maailman kannattaisi käyttää hyväksi valmista materiaalia ja tietotekniikan kykyä kopioida infomaatiota melkein ilmaiseksi. Videolta ei tietysti voi odottaa vastauksia kysymyksiin, mutta kansanviisauksista huolimatta ihmisen typeryys ei ole rajaton; hyvin tehty video pystyy vastaamaan useimpiin kysymyksiin ennalta.
Muutaman minuutin googlaamisella löytyi saitti joka kerää (fysiikan) luento videoita, fysiikan luento demonstraatioita ja avointa kurssimateriaalia. Vaikka en olekaan luento-opetuksen suuri ystävä niin maailmalta löytynee friikkejä joiden luennoilla opiskelijat pysyvät hereillä ilman kemiallisia apuneuvoja, tätä kannattanee hyödyntää. Osa materiaalista on vielä peräisin monien tuntemista hyvin brändätyistä yliopistoista. Brändillä on merkitystä, sillä opiskelijat tekevät käsittääkseni opiskelupaikkavalintoja pitkälti mielikuvien varassa. Sopivan yhteistyöpuljauksen kautta olisi siis mahdollista hyötyä jonkun hyvin rahoitetun laitoksen opetusresursseista ja brändistä. Samalla voitaisiin vapauttaa sekä henkilökunta että opiskelijat luennoinnin tuskasta. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden vähentää broadcast tyyppistä opetustyötä tekevien määrää ja samalla parantaisi luentojen laatua todellisista massa luennoista huolimatta.
Jos luentoja ei pidetä, niin voi ihan hyvin kysyä mihin opiskelija esimerkiksi yliopistoja sitten tarvitsee? Saa sieltä ainakin leiman jonkinlaisesta tietämisen tasosta, mutta tentissä menestyminen ja harjoitustöiden tekeminen riittänee osoittamaan osaamisen ilman luentojen kuuntelemistakin. Laiskana miehenä haluaisin jättää vähemmälle samojen hommien tekemisen silloin kun kyseessä ei ole jonkin kädentaidon opettelu. Silloinkin uskon useimmiten olevan mahdollista järjestää harjoitukseksi jotain sellaista joka parantaa maailmaa muutenkin kuin oppimistuloksen kautta.
Haluaisin merkittävästi hämärtää opiskelun ja työnteon välistä rajaa. Käytännössä laittaisin opiskelijat suoraan mukaan tutkimukseen tai tilaustöihin, teoriaopinnot siinä rinnalla pitkälti omatoimisesti. Yliopisto laskuttamaan VTT-tyyliin tilaustutkimuksesta ja sen sijaan, että hallinto vetää välistä niin opiskelijoille prosentit laskutettavasta työstä.