Politiikassa katsotaan usein hyvin lyhyesti eteenpäin ja hyvin kapeasti sivuille: luvataan sitä, mikä on minulle itselleni ja minun äänestäjilleni tärkeintä juuri tänä vuonna. Aikajana voi toki olla pidempikin, mutta oma napa edellä mennään. Olen ehdolla Turussa vuoden 2025 kuntavaaleissa, ja ajattelin ottaa mahdollisimman päinvastaisen lähtökohdan. Elinaikalaskurin mukaan todennäköisin kuolinpäiväni on tällä hetkellä marraskuussa 2052. Minua kiinnostaakin eniten se, miltä Turku näyttää vuonna 2055, kun en todennäköisimmin ole sitä enää itse näkemässä.
Se ei tarkoita että lällyisin jossakin abstraktissa epätodellisuudessa. Tuossa vaiheessa omat lapseni ovat keski-ikäisiä, ja mahdolliset seuraavat sukupolvetkin ainakin aikuistumassa. Heille tätä tehdään, ja tämä lähestymistapa pakottaa tosissaan miettimään mitä konkreettisesti pitää tehdä juuri nyt.
Kukaan ei vielä pysty ennustamaan kuinka pitkälle ilmastokriisi on edennyt vuonna 2055, mutta levottomuuksien alkutahteja varmasti nähdään. Sellaisessakaan tilanteessa ei pidä lamaantua, vaan tehdä se mitä tehtävissä on. Turku pärjää jotenkuten uudenlaisessakin maailmassa jos sopeutuminen aloitetaan nyt: sielläkin
-
-
-
- liikutaan, mutta ympäristöystävällisesti (massiivinen panostus joukkoliikenteeseen),
- koitetaan kestää rankkasateita (infra kuntoon ja hulevedet hallintaan),
- halutaan kosketus lähiluontoon (viheralueet ja kaupunkipuistot kunniaan),
- yritetään pysyä terveinä (kaupunki voi ennaltaehkäistä paljon, esimerkiksi liikunnan kautta)
- yritetään pysyä järjissään (sama kuin yllä, plus vaikkapa kulttuuri ja lähiluonto)
- ollaan paljon nykyistä kansainvälisempiä (kotoutus kuntoon)
- kannustetaan lapsia sivistymään ja oppimaan (koulut kunniaan)
- tutkitaan, miten uusista kriiseistä selvitään (korkeakoulut)
- innovoidaan uusia ratkaisuja uusiin kriiseihin (yritysten hyvinvoinnin varmistaminen)
-
-
Ihan perinteisiä Vihreitä asioita siis. Olin hieman hämmentynyt, kun huomasin, miten vähän tuo perspektiivin muuttaminen oman kuolemani jälkeisesti oikeastaan tuo mitään uutta poliittisiin näkemyksiini. Vihreät on jo nyt puolueista ainoa, joka oikeasti suunnittelee asioita yli monen sukupolven. Sillä linjalla kun jatketaan, hyviä asioita tapahtuu.
Jos ajatukseni resonoivat, ensisijaisesti toivon että pohtisit, voisitko itsekin olla näissä vaaleissa ehdolla. Vaalit voitetaan hyvillä ehdokaslistoilla, ja Turussakin listalla on edelleen tilaa. Toissijaisesti toivon, että lähtisit mukaan tekemään Vihreiden yhteistä kampanjaa, tai tarjoudut jonkun hyvän ehdokkaan kampanjapäälliköksi tai tukitiimiin. Vihreillä ei ole rahaa, mutta tiimityöllä olemme saaneet nollaresursseillakin paljon aikaan.
Kolmoissijaisesti: vaikka aika iso osa energiastani tuleekin menemään yhteiskampanjan luotsaamiseen ja muiden ehdokkaiden tsemppaamiseen (olen vetovastuussa koko Turun kampanjasta yhdessä loistavan Inari Harjuniemen kanssa), kasaan itsellenikin tukitiimin kampanjaani jos kiinnostuneita löytyy. Tervetuloa!
