Maakunnalliset piirijärjestöt ovat politiikan valtahierarkiassa hyvin omanlaisensa kokonaisuus. Niissä yhdistyvät ennen muuta:
-
- Suuri vastuu
- Olematon näkyvyys
- Pienet resurssit
- Epäkiitollinen tehtävä
Tuo on juuri se nelikenttä jossa itse mielelläni operoin. Olenkin tyytyväinen, että tulin juuri valituksi Varsinais-Suomen Vihreiden piirihallitukseen vuosiksi 2022-2023. Siirryn samalla ensi vuonna Varsinais-Suomen tieteen ja teknologian vihreissä hallituksen rivijäseneksi, ja yhdistystä luotsaa ensi vuonna maanmainio Marjaana Mäkinen.
Miksi piiritaso sitten on niin haastava? Olen alkanut todella syvällisesti hahmottaa sen haasteita vasta tänä syksynä, kun lähdin ehdokkaaksi aluevaltuustoon. Varsinais-Suomi on yllättävän hajanainen. Parinsadan kilometrin säteellä on niin suuria kansainvälisiä lähiöitä, pienen pieniä saariyhteisöjä, laajoja pitäjiä, pieniä maalaiskuntia kuin keskuskaupungin viereisiä reunuskuntiakin. Osa kunnista menestyy todella hyvin, osalla on valtavia vaikeuksia.
(Hajanaisuus näkyy konkreettisimmin liikkumisen tavoissa. Moni turkulainen elää tilanteessa, jossa joukkoliikenne on niin hyvä, että omasta autosta on jopa enemmän riesaa kuin hyötyä. Toisaalta moni varsinaissuomalainen elää kunnissa, jossa omalle autolle ei ole vaihtoehtoja edes teoriassa. Tämä aiheuttaa vaikeasti ylitettävän kuilun. Autottoman on lähes mahdotonta edes tutustua muuhun maakuntaan, autollisen taas voi olla tuskallista toimia keskustassa).
On oikeasti todella vaikea nähdä, mikä näitä kuntia luontevasti yhdistäisi. Kun varsinaissuomalaiset lisäksi eivät luonteeltaan varsinaisesti ole maailmankuuluja yhteistyökyvystään ja riidattomuudestaan, kuvio on jokseenkin haasteellinen. Vihreät on koko Suomen puolue, mutta jo Varsinais-Suomen sisällä on oikeastaan monta eri Suomea.
Piirihallituksen tehtävä on sompailla siinä Varsinais-Suomi-multiversumin keskellä ja koittaa sovitella yhteen keskenään ristiriitaisia etuja. Piiri ei ole mikään suurien linjojen luoja, vaan ensisijaisesti kunnallisten toimijoiden tukiorganisaatio. Haasteita syntyy, jos ja kun näiden toimijoiden edut näyttävät menevän ristiin. Käytännössä ne eivät mene, kunhan osataan puhua suoraan ja ajoissa, ja ratkaista potentiaalisia konflikteja jo kauan ennen kuin ne muuttuvat konflikteiksi. Tässä on onnistuttu varsin hyvin, ja tärkeintä on onnistua jatkamaan tätä perinnettä.
Toiminnallisella tasolla piiri vastaa eduskuntavaaleista (ja nyt aluevaaleista). Ne ovat massiivinen logistinen operaatio, jonka massiivisuutta ja haastavuutta ei kenenkään ulkopuolisen ole oikeastaan tarkoituskaan hahmottaa. Mitä vaivattomammalta ja eleettömämmältä se näyttää, sitä parempi. Näissä logistiikoissa olen ollut mukana jo kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa ja nyt aluevaaleissa, ja jatkanen samalla linjalla seuraavissakin. Pidän kaoottisten asioiden organisoinnista, ja politiikka on siinä harrastuksessa runsaudensarvi joka ei petä koskaan.
