Ympäristö pelastetaan kunnissa. Valtio ja EU tekevät ympäristön suojelemiseksi suuria asioita. Yksittäiset ihmiset tekevät pieniä asioita. Kunnat sen sijaan voivat tehdä keskisuuria eli mesoskaalan asioita. Koska kunnissa tehdään niin paljon asioita, näiden vaikutus kertautuu nopeasti. Siksi Turunkin kunnallisilla ilmastotoimilla on todellista merkitystä.
(Lukuina: Turun asukasmäärä on noin 170,000. Kaupunki on 10,000 työntekijällään ylivoimaisesti alueen suurin yksittäinen työnantaja. Toiminnan nettomenot ovat miljardin euron luokkaa, mikä on samaa suurusluokkaa kuin suurimman yksityisen työnantajan Meyerin telakan liikevaihto vuonna 2018. Turun investointimenot ovat noin sata miljoonaa euroa. Kaupungin tekemisillä on siis todellinen merkitys, ei missään tapauksessa pelkästään symbolinen).
Tätä mesoskaalaa on hankala hahmottaa kokonaisuutena, koska se ei oikeastaan ole mikään kokonaisuus. Pikemminkin se koostuu hyvin erilaisista asioista joita tehdään eri puolilla kuntaa. Tämä hahmottuu selvästi, kun katsoo Vihreiden tuottamaa esimerkkilistaa sadasta ilmastotoimesta, joita kunnat voivat tehdä. Minkään kunnan ei ole järkevää toteuttaa kaikkia, mutta kaikkien on toteutettava osa niistä. Alla omia poimintojani listasta.
Turun mesoskaalan ympäristöteot
Turun energiaratkaisut on Naantalin tuoreen hakevoimalan kautta käytännössä lyöty lukkoon vuosikymmeniksi, ja energiapuolella on suhteellisen hankala saavuttaa nopeasti mitään merkittävää. (Muuten olen sitä mieltä että pitkällä aikavälillä Naantali olisi erinomainen paikka kokeilla pientä modulaarista ydinvoimalaa kaukolämmön tuotantoon, mutta se ei ole tämän vaalikauden asia). Ne päätökset on tehty, ja nyt on syytä keskittyä muihin asioihin joista saadaan nopeita tuloksia.
Liikenneosasta pitäisi toteuttaa oikeastaan kaikki, koska juuri liikenne on ilmastomielessä Turun heikoin lenkki. Viimeistään runkolinjojen paniikinomainen lykkääminen vuoteen 2025 osoitti, että nykyisen valtuuston enemmistö ei ole tosissaan ilmastotoimien kanssa. Seuraavan valtuuston enemmistö toivottavasti on. Runkolinjat, raitiotie, sähköautoinfran parantaminen, joukkoliikenne-etuudet, pysäköintimaksut, ehkä ruuhkamaksut — kaikkia tullaan tarvitsemaan, ja kaikkia pitää edistää.
Rakentamispuolella erityisesti kunnan omaa rakennuskantaa on niin paljon, että pienetkin parannukset energiatehokkuudessa kertautuvat nopeasti. Jätteiden kierrätystä on mahdollista lisätä esimerkiksi sillä, että kunta toteuttaa omaehtoisesti enemmän kierrätyspisteitä kuin mitä lain minimi vaatii.
Kaavoituspuolella olennaisimmat tekijät ovat asumistiheys ja tehokkaan joukkoliikenteen mahdollistaminen. Kaikki eivät halua asua keskustassa, mutta ei kaikkien tarvitsekaan — olennaista on pyrkiä siihen, että tiiviistä asumisesta saadaan juuri se elämäntapa joka viehättää riittävän suurta enemmistöä. Kerrostaloalue voi olla erittäin viihtyisä, jos läheltä löytyy myös kaupunkiluontoa. Korkea rakentaminen, lähiluonto, raitiotie (taas) — siitä on hyvä kaavoitus tehty.
Inhorealistina pidän eniten kohdasta 98: ” Luodaan kunnalle ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia”. Vaikka juuri tätä kirjoittaessa sää on Turussakin arktinen, niin ilmastonmuutoksen haitat iskevät tänne täysimääräisinä. Mitä ne haitat ovat ja miten niihin pitäisi konkreettisesti varautua? Kukaan ei vielä tiedä. Siksi tarvitaan se strategia.
Tällaista on mesoskaalan ilmastotyö. Ei suurta yhtenäistä visiota eikä massiivisia supertekoja, vaan pieniä konkreettisia asioita. Jos tätä ajattelutapaa saamme Turussa ensi valtuustokaudella eteenpäin, olemme aika vahvoilla.
Olen ehdolla Turun kaupunginvaltuustoon Vihreiden riveissä vuonna 2021. Lue lisää täältä.
