Olen viime kuukausiin asti olettanut, että älykäs ja pätevä ihminen pystyy selvittämään asioita ihan vain googlaamalla niistä tietoa. Vaikka netti on täynnä disinformaatiota, terävä ihminen tunnistaa sen.
Sitten erehdyin kokeilemaan.
Olin toukokuussa mukana tekemässä aloitetta, joka halusi muutosta Vihreiden linjaan geenimanipulaatiosta. Aloite ei mennyt sellaisenaan läpi, mutta aiheesta tehdään kuitenkin selvitys, mikä on positiivinen askel.
Aloitteen pääväite oli, että nykyään on tieteellinen konsensus siitä, että geenimanipulaatio ei tekniikkana ole sen turvattomampi kuin muutkaan jalostusmenetelmät. Väite herätti vilkasta keskustelua, osa äärimmäisen hyvää ja hyödyllistä. Aloite teki sen mitä pitikin, eli herätti monet ihmiset selvittämään kysymystä itselleen.
Mutta miten tällaista asiaa sitten selvittää, jos aikaa ei ole rajatomasti? Itse teen tällaisissa tapauksissa Google-hakuja. Yksinkertaisuuden vuoksi tein tätä kirjoitusta vain yhden haun, hakusanoilla “GMO consensus”, ja pyrin luokittelemaan ensimmäisen 40 osumaa. Tulokset olivat yllättäviä.
Mitä Google-haku kertoo GMO-konsensuksesta?
Osumista 13 on sitä mieltä, että konsensus on olemassa. 20 kieltää konsensuksen, osa erittäin rajuilla salaliittoväitteillä mutta osa varsin rauhallisen ja asiallisenkin näköisesti (ks listaus kirjoituksen lopussa).
Sivuilla huomaa hyvin vahvaa klusterointia. Monet GMO-myönteiset sivut listaavat useita eri tieteellisiä tutkimuksia, mutta AAAS:n julkilausuma saa eniten yksittäisiä osumia (ks myös aiempi AAAS:n julkilausuma).
Vastaavasti GMO-vastaisella puolella hyvin moni viittaa Hilbeck et alin tutkimukseen, joku on julkaistu Environmental Sciences Europe-lehdessä. Toinen paljon viitattu dokumentti on ENSSERin julkilausuma, jonka on allekirjoittanut noin 300 tutkijaa.
Mitä tästä voi oikeasti päätellä?
Tästä ei valitettavasti voi päätellä vielä yhtään mitään. Jos haluaa aidosti ymmärtää, joutuu tekemään todella paljon työtä.
Käytännössä joutuu käymään noita sivustoja läpi, ja arvioimaan mikä on uskottavaa mikä ei, ja painottamaan eri asioita vaakakupissa. Otetaan kaksi esimerkkiä. Jokainen esitetty kysymys poikii lisäkysymyksiä.
Case GMO-myönteiset julkilausumat
Jos GM-teknologian turvallisuudesta on konsensus, miksi asiasta ei sitten ole julkilausumia joissa koko maailman tiedeyhteisö ilmoittaa näin olevan? AAAS:n julkilausuma on laaja, ja myös usea sata suomalaista huippututkijaa on allekirjoittanut vastaavan julkilausuman, mutta henkilökohtaisia mielipiteitähän nekin vain ovat. Missä ovat viralliset tieteelliset julkilausumat?
Tässä joutuu tosin kysymään jatkokysymyksen: missä ovat viralliset tieteelliset julkilausumat siitä, että esimerkiksi evoluutio toimii? Suomessakin on ollut bioprosessitekniikan professori, joka on kreationisti ja siis kieltää evoluution. Tarkoittaako tämä, että evoluutiosta ei sittenkään ole tieteellistä konsensusta?
Vai voisiko se tarkoittaa, että tieteellinen konsensus on jotakin aivan muuta kuin julkilausumien allekirjoittamista ja enemmistöpäätöksiä? Ehkäpä kaikki mielipiteet eivät kertakaikkiaan ole tieteessä yhtä arvokkaita?
Case Hilbeck et al
Arvioidaan vain yhtä lähteistä. Onko Hilbeck et al oikeasti uskottava lähde? Environmental Sciences Europe on niin tuore lehti, että sillä ei edelleenkään ole virallista määriteltyä impact factoria; sen tasoa on siis vaikea arvioida. Esimerkiksi Retraction Watch-sivusto on kuitenkin arvioinut lehden tasoa hyvin kriittisesti, ja arvioi että sen impact factor olisi noin 0.55. Tämä tarkoittaa, että se on ympäristötieteen alan huonoimmassa 10%:ssa.
Lehden viitekehyksestä kertoo se, että se uudelleenjulkaisi Seralini et al’in surullisenkuuluisan Roundup-tutkimuksen, joka oli vedetty pois arvostetummasta lehdestä. On vaikea sanoa oliko Seralinin tutkimus huijausta vai ainoastaan kelvotonta tiedettä. Hilbeck et al’in referenssilistalla peräti ensimmäisenä on kuitenkin Seralini et al.
Voiko Seralinin vakavasti ottava tutkimus olla itsekään vakavasti otettava? Vaikka oletettaisiin armollisesti, että Seralinin mukana olo on huolimattomuusvirhe, niin minimissään olisi perattava kaikki muutkin viitteet läpi ja selvitettävä, onko seassa muitakin huolimattomuusvirheitä.
Hilbeck et al on Discussion-paperi, ei tutkimusjulkaisu. Minkälainen tieteellinen arvo sillä on?
Mitä Hilbeck et al itse asiassa tarkkaan ottaen sanoo? Sen mukaan konsensusta ei ole, koska löytyy julkilausumia ja tutkimuksia jotka väittävät konsensusta vastaan. Tämä on sinällään täysin totta.
Toisaalta löytyy myös julkilausumia ja tutkimuksia, jotka väittävät evoluutiota tai ilmastonmuutosta vastaan. Tutkimusten listaaminen ei riitä, vaan pitää arvioida myös niiden laatu, kuten yllä mainittu Seralinin tapaus osoittaa.
Kaikki nämä kysymykset vaativat syvää penkomista. Hilbeck et alin paperissa ei ole mitään sellaista, mikä suoraan osoittaisi sen huuhaaksi. Toisaalta tarkempi penkominen viittaa vahvasti siihen, että se on parhaassakin tapauksessa vain aivan tieteen marginaalissa.
Mikä on lopputulos?
Lopputulos on jossakin määrin pelottava. Itsekin joudun erittäin monessa asiassa luottamaan lähinnä siihen tietoon, jota Googlen kautta on saatavilla. Kaiken penkomiseen ei kerta kaikkiaan riitä aika.
Tässä tapauksessa minua olisi lähes varmasti vedätetty. Google-hakujen perusteella olisi varsin altis väittämään, että GMO:n turvallisuudesta käydään edelleen tiedeyhteisössä ankaraa kiistelyä.
Kuitenkin viimeksi muutama viikko sitten sitten esimerkiksi USA:n National Academy of Sciences totesi GMO-teknologian sinällään turvalliseksi. Nämä tahot eivät tee tällaisia julkilausumia, elleivät ne ole tosissaan. Suuria riskejä havainneet tutkimukset ovat poikkeuksetta aivan tieteen marginaalissa tai selkeää pseudotiedettä, ja edes puoliuskottavien artikkelien määrä on häviävän pieni.
Ei todellinen tiedeyhteisö tästä aiheesta kiistele sen enempää kuin evoluutiosta tai painovoimastakaan. Tätä on ulkopuolisen kuitenkin täysin mahdoton päätellä pintapuolisella raapaisulla, tai edes perusteellisella.
En tiedä, voiko asialle tehdä yhtään mitään. Ehkä jokaisen meistä on vain syytä sisäistää, että jokainen meistä on äärimmäisen helposti vedätettävissä. Eikä kuvitella ymmärtävänsä mitään, ellei oikeasti ymmärrä.
