Työttömien mahduttamisesta (perjantaikirjoitus)

 

“Miten Suomen 368 100 työtöntä työnhakijaa saadaan tungettua niihin 16 878 avoimeen työpaikkaan?” parahti eräs tuttavani hiljattain.  Voin lohduttaa, että tämä näyttäisi olevan työttömyysongelmista pienin. Jokaiseen työpaikkaan pitäisi siis saada 22 työtöntä. Tämä onnistuu helposti.

Työikäisen suomalaisen miehen keskimääräinen painoindeksi on 27.1 kg/m² ja keskipituus 178 cm, jolloin painoksi tulee noin 86 kg. Ilmatäytteisen ihmisen tiheys on tunnetusti suunnilleen sama kun veden (1 Mg/m³), jolloin tilavuus olisi suunnilleen tuo sama 86 litraa.

Varsinainen lihasmassa on huomattavasti raskaampaa. Avoimen kirjallisuuden perusteella on kuitenkin vaikea päätellä, kuinka suuri ihmisen tilavuus on, jos ylimääräinen ilma poistetaan esimerkiksi oksasilppuria käyttäen. Kokemuspohjaisesti oletan, että tilavuus on jossakin 70 litran paikkeilla.  Joka tapauksessa 22 työttömän yhteistilavuus on reilusti alle 2 kuutiometriä.

Nämä 22 työtöntä saadaan siis helposti mahtumaan biotuubiin, jonka pinta-ala on neliömetri ja korkeus 1.5-2 metriä. Tehokkaassa flexi-officessa työntekijätiheys voi helposti nykyään olla 1 per neliömetri. Nuo 368,100 työtöntä mahtuvat siis aivan mainiosti 16,878 työntekijän vaatimaan tilaan.

Tämä on itse asiassa ällistyttävän pieni pinta-ala. Aikoinani olen työskennellyt Salossa teollisuuskompleksissa, jossa oli parhaimmillaan  3000-5000 työntekijää. Meillä oli kuitenkin kohtuuttoman väljät tilat — kubiklen koko oli enemmän kuin 2×2 metriä, ja mm WC:t olivat isot. Kaikki Suomen työttömät saisi aivan helposti mahdutettua tähän yhteen ainoaan kompleksiin — joka käsittääkseni on nykyään vieläpä tyhjillään.

Ongelmia ei pidä turhaan nähdä siellä, missä niitä ei ole. Tämä ratkeaa helposti.

(Kirjoittaja on ollut akateeminen pätkä- ja silpputyöläinen vuodesta 2012. Lisää vastaavia kirjoituksia: Perjantaikirjoitukset. Lisää asiaa työttömyydestä, osa vakavaa osa ei: Työttömyys. Lisää epämääräistä laskentaa: WeirdMath.)

Waring_forside2_product_large

 

 

Published by

Jakke Mäkelä

Physicist, but not ideologically -- it's the methods that matter. Background: PhD in physics, four years in basic research, over a decade in industrial R&D. Interests: anything that can be twisted into numbers; hazards and warnings; invisible risks. Worries: Almost everything, but especially freedom of speech, Internet neutrality, humanitarian problems, IPR, environmental issues. Happiness: family, dry humor, and thinking about things.

Translate »