Tämä blogi on jyrkän epäpoliittinen, mutta jos politiikka antaa mahdollisuuden kerätä dataa, mahdollisuus kannattaa hyödyntää. Yksi blogin kirjoittajista on ehdolla eduskuntaan, ja halusi Nokia-taustansa vuoksi kampanjaansa varten selvittää, mitä Nokialta irtisanotuille varsinais-suomalaisille oikein on tapahtunut.

Kirjoittajat: Jakke Mäkelä ja Niko Porjo

Teimme melko yksinkertaisen nettikyselyn, jota jaettiin viraalisesti ja kampanjakeinoin.  Kyselyn vastaukset analysoitiin tieteellisin perustein, ja analyysi pidetään täysin erillään mahdollisista poliittisista johtopäätöksistä. Tässä esitellään statistiikka, joka kyselyssä paljastui. Kyselyn vapaakenttien sisältöä analysoidaan erikseen hieman myöhemmin.

JustDoICT-verkosto Turussa on hieman aiemmin tehnyt vastaavantyyppisen selvityksen, eri kysymyksenasettelulla. Seuraavassa vaiheessa tulemme vertailemaan ryhmän tuloksia omiimme.  Tässä raportoidaan vain oman selvityksemme tulokset.

YHTEENVETO

Tulosten perusteella Nokialta irtisanotut jakautuvat kahteen ryhmään. Noin kolmasosa ei ole kokenut työttömyyttä ollenkaan, ja sen päälle noin neljäsosa on ollut alle 6 kk työttömänä. Sen sijaan muilla työttömyysjaksot ovat olleet varsin pitkiä. Keskimääräinen henkilö on ollut työttömänä lähes 12 kk, eli on joutunut pitkäaikaistyöttömäksi.

Eri työntekijäryhmien välillä on eroja. Johtoasemassa olleet ovat olleet työttöminä keskimäärin peräti 18 kk, kun taas tehtaalta irtosanottujen työttömyysaika on ollut 12 kk. Asiantuntijoilla vastaava aika on 8 kk. Johtotehtävissä toimineiden tulot ovat myös tippuneet merkittävimmin (lähes puolella palkka on tippunut vähintään 20%).

Ikä vaikuttaa erittäin vahvasti; yli 45-vuotiailla on hyvin merkittävä riski päätyä pitkäaikaistyöttömiksi (mediaaniaika 24 kk vs nuorempien 11 kk).

Yrittäjyys ei ole houkutellut; vain 9% on päätynyt yrittäjäksi, ja vain 2% tehdastyöntekijöistä. Asiantuntijoista noin 25% on nyt yrittäjiä, mikä on ylivoimaisesti suurin luku. Asiantuntijayrittäjät ovat patentoineet tavallista enemmän, eli vaikuttaa siltä että nimenomaan hitech-yrittäjyys on vahvoilla tässä joukossa.

KYSELY

Kyselyn kysymykset löytyvät täältä (Kysely.pdf).  Osa kysymyksistä osoittautui jälkikäteen hieman huonosti asetelluiksi, ja tulosten arvioinnissa on siis oltava tarkkana. Kyselyssä oli myös vapaakenttiä, jotka analysoidaan erikseen.

TULOKSET

Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 139 ihmistä, joista 92 asuu Varsinais-Suomen alueella. Tässä selvityksessä käytetään vain varsinais-suomalaisten tuloksia. Näistä henkilöistä vain 2 oli lähtenyt Nokialta ennen vuotta 2005, ja poistettiin. Nämä tulokset siis koskevat vuosia 2005-2014.

Vastaajat jaettiin neljään luokkaan:

• Tehtaan ja logistiikan työntekijät 45 kpl
• Alemmat toimihenkilöt 9 kpl
• Asiantuntijat 20 kpl
• Keski- tai ylempi johto 11 kpl

Irtisanomisvuodet ovat alla. 54 ihmistä (60%) on sanottu irti vuonna 2012 tai sen jälkeen.

Työttömyysaika

Kyselyssä tiedusteltiin, kuinka monta kuukautta henkilö on ollut työttömänä Nokialta lähdön jälkeen. Vain 31% ei ole ollut ollenkaan työttömänä. Noin 22% ihmisistä oli vain muutaman kuukauden työttömänä, mutta noin 46% irtisanotuista on ollut työttömänä vähintään 6 kk.

Jos on ylipäätään ollut työttömänä, työttömyyden mediaani on ollut 11.5 kk.  Kun pitkäaikaistyöttömän raja on 12 kk, voidaan todeta että puolet työttömiksi joutuneista on samantien riskissä joutua pitkäaikaistyöttömiksi.

Toisaalta vaikuttaa siltä, että lyhyitä pätkiä on onnistuttu saamaan. Vain 14% (13/90) on ollut varmuudella koko ajan pysyvästi työttömänä. Kysymyksenasettelu kuitenkin epäonnistui hieman, ja tämä luku on luultavasti suurempi.

Työttömyyksien kestossa on eroja.   Tehtävänkuva ei merkittävästi vaikuttanut todennäköisyyteen päästä samantien uuteen työhön.  Kuitenkin, jos henkilö ei päässyt heti töihin, ryhmien mediaaneissa on eroja. Johto on työllistynyt huonoiten (mediaan 18 kk työttömänä), asiantuntijat parhaiten (7 kk). Tehdastyöntekijöillä mediaani on 12 kk.

Palkkakehitys

Palkan muutosta mitattiin 7-asteisella mittarilla (yli 40%, 20-40%, alle 20%). Asteikko on melko karkea, mutta eroja nähdään lähinnä suurimmissa pudotuksissa (palkka pudonnut yli 20%).  Tehdastyöntekijöistä 24% on kokenut näin suuren tiputuksen, alemmista toimihenkilöistä 11%, asiantuntijoista 35%, johdosta 45%. Ero on tilastollisesti merkittävä. Asiantuntijoissa ja johdossa on siis eniten niitä, joiden palkka on tippunut huomattavasti; johdosta näitä on lähes puolet.

Yrittäjyys

Vain 8 henkilöä 90:sta on ryhtynyt yrittäjiksi (9%). Näistä yhden tulot ovat pysyneet samana, neljän (50%) tippuneet ainakin 20%. Loput eivät ilmoittaneet tulojaan.

Ryhmissä on merkittäviä eroja. Yrittäjistä 5 oli asiantuntijatehtävissä, muissa ryhmissä kussakin 1. Näistä asiantuntijayrittäjistä 4 oli patentoinut.   Asiantuntijoista 25% on päätynyt yrittäjiksi, johdosta 9%, tehdastyöntekijöistä 2%.

Ikä

Vastaajista 20 (22% oli yli 45-vuotiaita). Yli 45-vuotiaista 20% (5/20) oli saanut töitä välittömästi, versus 35% alle 45-vuotiaista. Ero on tilastollisesti merkittävä.

Ikäerot näkyvät erityisen selvästi työttömyysajoissa. Mediaani työttömyysaika yli 45-vuotiailla on 24 kk, kun alle 45-vuotiailla se on 11 kk.  Alle 45-vuotiaat ovat olleet työttöminä keskimäärin 25% ajasta irtisanomisen jälkeen, kun taas yli 45-vuotiaat 67%. Käytännössä siis yli 45-vuotiailla on erittäin suuri riski päätyä pitkäaikaistyöttömiksi.

Patentointi

Patentteja oli 13/92 ihmisellä (14%). Määrä liian pieni tekemään vahvoja johtopäätöksiä. Työttömyyden kestoon patentointi ei ole vaikuttanut.  Asiantuntijoista noin 45% oli patentoinut, johdosta 27%, muista ryhmistä ei ketään.  Yrittäjistä 4 (50%) oli patentoinut, kaikki asiantuntijoita. Tämä viittaa siihen, että patentointi on vaikuttanut ainakin rohkeuteen ryhtyä yrittäjäksi.

Alueelliset erot

Tutkittiin jakoa kahteen ryhmään: Salo ja ympäryskunnat (51 kpl) ja Turku (34). Paimio laskettiin mukaan Turkuun.  Ainoatakaan merkittävää eroa ei löytynyt.

Hyöty Nokia-urasta

54% vastanneista katsoo, että on pystynyt hyödyntämään Nokia-osaamistaan myöhemmin.  Heti työtä saaneista 19/28 eli 68% katsoo, että Nokia-urasta oli heille hyötyä. Yli 12 kk työttöminä olleista vain 31% katsoo, että Nokia-urasta oli hyötyä.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Noin kolmasosa irtisanotuista on saanut välittömästi töitä, ja yhteensä 55% viimeistään puolen vuoden sisällä. Vain noin 14% on ollut työttöminä koko ajan Nokialta lähdön jälkeen. Muut ovat olleet tyypillisesti noin vuoden työttöminä (mediaani). Tyypillinen irtisanottu on ollut noin kolmasosan ajasta työttömänä irtisanomisen jälkeen (mediaani).

Johdolla  on pisimmät mediaaniajat työttömänä (18 kk). Tehdastyöntekijöillä aika 12 kk, asiantuntijoilla n 8 kk. Tässä syytä huomioida yksi asia: asiantuntija- ja johtotasolla paketti tyypillisesti ollut vähintään 12 kk palkka. Tällä voi olla vaikutusta työllistymiseen.

Johdosta lähes puolella tulot ovat tippuneet merkittävästi, asiantuntijoista noin kolmasosalla. Tehdastyöntekijöiden palkat eivät ole tippuneet niin usein.

Asiantuntijat ovat ainoa ryhmä, josta on ryhtynyt merkittävä osa yrittäjiksi (25%). Muissa ryhmissä luku on alle 10%, tehdastyöntekijöissä 2%. Lähes puolet asiantuntijoista oli patentoinut, ja neljäsosa johtotehtävissä olleista. Patentointi näyttää vaikuttaneen siten, että se on rohkaissut yrittäjäksi.

Ikä on hankaloittanut työpaikan saamista välittömästi irtosanomisen jälkeen,  ja työttömysjaksot ovat olleet pidempiä (24 kk vs 11 kk). Asuinkunta ei näytä vaikuttaneen mihinkään tekijään.

(Kuva: Niko Porjo)