Ydinvoiman toimittamiseen ei riitä kyky rakentaa toimiva voimala, turvallisuus on pystyttävä osoittamaan. Kuvasta 1 on nähtävissä miksi Rosatom ei tähän voi pystyä. Korruptio on Venäjällä suhteellisen yleistä ja myös Rosatom on sille alttiina. Siksi ei ole mahdollista luottaa sen tai alihankintaketjun tuottamaan dokumentaatioon, osiin tai materiaaliin.
Kuva 1. Riittävä syy olla tilaamatta Ydinvoimalaa Rosatomilta. (wikipedia)
Ydinvoimaa, kuten mitä tahansa korkean turvallisuustason järjestelmää rakennettaessa ja suunniteltaessa merkittävä osa työpanoksesta ja kustannuksista muodostuu dokumentaatiosta ja laadunvarmistuksesta. Luistamalla näistä vaatimuksista voidaan samat osat tuottaa halvemmalla. Korruptio puolestaan mahdollistaa väärennösten peittelyn ja heikkotasoisten osien toimittamisen. Ilmailussa väärennetyt osat ovat aiheuttaneet onnettomuuksia ja vaaratilanteita.
Rosatom (Rosatom State Atomic Energy Corporation) on Venäjän valtion hallitsema voittoa tavoittelematon yhtiö. Siksi Rosatom ei voimalatoimittajana ole kotimaassaan riippumattoman valvonnan kohteena. Tämä on omiaan heikentämään luottamusta sen toimintaan.
Koska suuren voimalan kauppasumma on merkittävä, se riittää yksinään syyksi käyttää painostusta päämäärien, kuten rakennusprojektin etenemisen, varmistamiseen. Venäjän valtio omistaa Rosatomin, joten poliittinen painostus on mahdollista mikäli törmätään samanlaisiin ongelmiin kuin Arevan fiaskossa. Historia näyttää Suomalaisten poliitikkojen olleen alttiita tuollaiselle painostukselle ja Venäjän olleen siihen kykenevä.
Säteilyturvakeskusta on käsittääkseni yleensä pidetty luotettavana viranomaisena ja lehtijutuista päätelty linja Teollisuuden voiman Olkiluoto 3 tapauksessa näyttää olleen tiukasti tehtävänkuvauksen mukainen, mikä entisestään lisää uskoa sen toimintaan. Toisaalta entisen pääjohtajan loikka mahdollisen tulevan toimittajan leipiin vaikuttaa omituiselta.
En laskisi sen varaan — koska tämän voimalakaupan kohdalla ei ole pakko — että edes suomalainen virkahenkilö pystyy poliittisen painostuksen ja taloudellisen korruption oloissa säilyttämään puolueettomuutensa.
Ks myös Jakke Mäkelän kirjoittama jatkopohdinta: Rosatom 2
Viitaten naapurivaltiomme nykyisiin voimatoimiin ulkopolitiikassaan, mielestäni uutta venäläisomistusta EI enää tähän maahan, entisestäkin voisi yrittää päästä eroon.
Loviisan voimalaitokset ovat toimineet tietääkseni ihan hyvin – ja ne sentään rakennettiin “suomettumisen” aikaan. Ja “hyvä veli” -verkostoja on kaikkialla. Pelkkä venäläinen laitostoimittaja ei kelpaa perusteluksi rakentamisluvan myöntämättä jättämiselle. Toinen juttu on, että myös ne kaksi muuta periaatelupaa tulisi perua ja panostaa hajautettuun sähköntuotantoon uusiutuvia resursseja hyväksi käyttäen.
McDonnell Douglas DC-10 lanseerattiin vähän ennen kuin loviisan voimaloita alettiin rakentaa. Se ei silti tarkoita että firman ostanut Boeing osaisi tänä päivänä rakentaa toimivia lentokoneita. Toki Boeing osaa, mutta joutuu sen osoittamaan. Menneet saavutukset eivät riitä.
Nykypäivän Venäjä on eri kuin 70-luvun alun Neuvostoliitto, niin on myös Rosatom eri firma kun sen silloinen mahdollinen edeltäjä. Myös turvallisuusvaatimukset ovat muuttuneet neljässä vuosikymmenessä.
Korruptiota toki on kaikkialla, mutta jossain sitä on enemmän kuin muualla. Kirjoituksessa oli kartta josta tätä voi ihmetellä.
Hajautettu sähköntuotanto on ihan jees, uusiutuva keskitettynäkin ok. Ydinvoimakin voi olla, mutta Rosatomin voimala ei.