Matematiikan ja tieteen erilaista käyttöä. Joskus vakavaa asiaa kevyesti, joskus kevyttä asiaa vakavasti, joskus kevyttä asiaa kevyesti, ja joskus vakavaa asiaa vakavasti. Menee osittain päällekkäin Perjantaikirjoitusten kanssa.
12.8.2018. Tumpeloinnin matematiikkaa. Mitä saadaan, kun yhdistetään tunarointi ja tilastollinen merkitsevyys? Saadaan yllättävänkin syvällisiä pohdintoja huonoudesta ja yllättävyydestä.
19.10.2017 Föli-pohdintaa: indeksimörkö. Vakava mutta hieman epäperinteinen analyysi joukkoliikenteen kustannusriskeistä. Kun joukkoliikenteen kulut riippuvat lähes täysin kustannusindeksistä, budjetissa pysyminen on yhtä paljon tuurista kuin taidosta kiinni.
11.8.2017 Numeroiden typeryydestä. Pohdintaa numeroilla johtamisesta, johtaen kolkkoon johtopäätökseen: “Viime kädessä numeroilla ei voi johtaa. Niillä voi ainoastaan estää epäkelpoa johtamista.”
19.4.2016. Työttömien rankaisun matematiikkaa. “Hallitus aikoo kiristää työn vastaanottovelvoitetta ja muutoinkin tiukentaa työttömien kontrollia. Taustalla on selkeästi ajattelu, että juuri työstä kieltäytyminen on syynä siihen, että Suomen 361 000 työttömälle on tarjolla vain 16 000 työpaikkaa. “
23.3.2016. Suomalaiset pierutrendit. Mitä Google Trends-haku sanalla “pieru” kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta?
29.2.2016. Työttömien mahduttaminen (perjantaikirjoitus). “Miten Suomen 368 100 työtöntä työnhakijaa saadaan tungettua niihin 16 878 avoimeen työpaikkaan?”
8.2.2016. Manipulaation taito 2: Partalasten ankkurointi. Propagandan analyysiä. Suomen Uutisten mukaan “60% alaikäisistä turvapaikanhakijoista paljastui aikuisiksi”. Todellisuudessa testattiin 149 turvapaikanhakijaa yli 8000 joukosta, ja heistä aikuisia oli 90 — siis periaatteessa 1%. Prosenttilukujen käyttö on tässä tapauksessa täysin vääristävää.
7.2.2016 Lewis Carrollin sumea kuulatehtävä. Klassiseen tehtävään lannistava vastaus. English version available here.
11.12.2015. Vastaanottokeskukset ja tulipalot. Suuruusluokka-arvioita vastaanottokeskusten tuhopolttoriskeistä. Tulipalon todennäköisyys VOKissa on jopa satakertainen muuhun väestöön verrattuna.
7.9.2014. Kansalaissienestystä. “Kansalaistoiminnassa osaamisen puute ei saa olla tekemisen este. Tässä siis näkemyksiäni sienimetsästä.”
15.6.2014. EU-vaalien matematiikkaa. “Muista, että jos et äänestä, tuet keskimäärin henkilöä jonka radikaalisuusaste on 0.4. Mikäli olet tätä maltillisempi, vastapuoli radikalisoituu. Ja se nyt vain on tyhmää. Jos taas olet sitä radikaalimpi, estät mahdollisuuden saada tavoitteitasi läpi kärijistämällä vastakkainasettelua. Ja se nyt vain on tyhmää.”
8.5.2014. Does it make sense to bike without a helmet? The core question is: by choosing to cycle without a helmet, is the author significantly increasing the future safety of others, and also by extension himself? Crunching the numbers: no.
31.12.2013. Viitenumeroiden virheistä. Empiirisiä ja teoreettisia arvioita siitä, kuinka pitkiä pankkien viitenumeroiden kannattaisi olla. “Käyttäen itseäni koe-eläimenä arvoin 200 viiden numeron mittaista lukusarjaa ja kirjoitin numerot koneella kuten yleensä laskuja maksaessa.” [Niko Porjo]
19.12.2013. Datapisteiden matematiikkaa. “Joulun kunniaksi olen pohtinut, miten lannistavaa olisi olla datapiste. … [Loppujen lopuksi on] parempi olla yksi joskus osittain terve Ö monien joukossa kuin ainoa täysrampa A ei kenenkään joukossa.” [Jakke Mäkelä]
10.10.2013. Yhdistysdemokratian matematiikkaa. Pienissä yhdistyksissä on usein vaikea saada hallitusta edes päätösvaltaiseksi. Analysoin karkean matemaattisen mallin avulla, miten tilannetta voisi parantaa. [Jakke Mäkelä]
June 18, 2013. Juhannusten matematiikkaa. Suomalaista juhannusperinnettä, sepalus auki hukkumista, analysoidaan Bayeslaisin menetelmin. Analyysin perusteella esitetään, että rationaalisin tapa vähentää sepalus auki hukkumisia olisi tehdä sepaluksista nopeampikäyttöisiä. [Jakke Mäkelä]
2.5.2012. Tasa-arvon matematiikkaa. “Tulosten mukaan kaikki ihmiset ovat samanlaisia, kunhan vain tajuaa mitata väärää asiaa väärällä laitteistolla. Sama metodologia antaa viitteitä myös kaiken olevaisen ykseydestä.” //////// The mathematics of equality. “[T]he data suggest that all humans are equal, as long as one is measuring the wrong thing with the wrong instrument. The same methodology also points to the unity of all beingness.” [Jakke Mäkelä]
1.1.2013: Kuinka monta lihapullaa on reilua? Yhteiskunnallista analyysiä koulumaailman kautta. Mikä olisi reilu tapa jakaa ruokalassa lihapullat? [Timo Tokkonen]
19.12.2012. Joulujen matematiikkaa. Koska peruskansalaista kiinnostaa joulussa ennen muuta se, kuinka monta vapaapäivää silloin saa, on mahdollista laskea matemaattisesti optimaalinen joulu. Joulu 2012 oli paras mahdollinen, koska sen vapaudellisuusaste on noin 4.5. Painajaismaimpina vuosina vapaudellisuusaste on vain 1.0. Tällaisia tulevat olemaan vuodet 2016, 2022, ja 2033. [Jakke Mäkelä]
28.11.2012. Kuinka pitkiä sanoja saa ilmaiseksi? Perinteisesti ajatellaan, että pitkien sanojen käyttö on merkki älykkyydestä.Tilastot todistavat, että esimerkiksi ulkoministeriön tekstien sanoissa on peräti 0.36 kirjainta enemmän kuin urheilu-uutisissa. Ulkoministeriön virkamies on siis älykkäämpi kuin urheilutoimittaja. [Niko Porjo]
5.11.2012. Möläytysten matematiikkaa. “Olen jo pitkään halunnut päästä tekemään erään laskelman. On selvää, että kun ihminen puhuu paljon, hän ennen pitkää möläyttää jotain typerää. Kuinka selvää?” Vastaus: “Kokeneella poliitikolla on noin yhden micromortin riski tuhota uransa joka kerta, kun hän avaa suunsa”. [Jakke Mäkelä]
27.9.2012. Mummeleiden matematiikkaa. Miksi mummeleiden on niin vaikea kömpiä ylös portaita? Vääntömomenttien vektorianalyysi kertoo miksi. /////// The mathematics of old people. Why is it so difficult for old people to climb up stairs? Vector analysis of torques shows why.
26.5.2012. Pissasta vai vessasta: lääkeaineet juomavedessä. Lääkeaineita joutuu juomaveteen, mutta miten? Karkea matematiikka viittaa siihen, että suurin ongelma ei olisi lääkkeiden käyttö, vaan vanhentuneiden lääkkeiden dumppaaminen vessasta alas. /////// Pissing or flushing: Pharmaceuticals in drinking water. There are residues of pharmeceuticals in drinking water. How do they get there? A rough analysis suggests that use of the drugs is not the most serious issue; dumping of old medications in the toilet is far worse. [Jakke Mäkelä]
June 20, 2012. The joy of lightning. “On July 24, 2006, I had the honor of almost being struck by lightning. That was not the interesting part, though.” [Jakke Mäkelä]
June 1, 2012. Nousuista ja laskuista. “Helsinki-Vantaalle laskeutuu vuosittain noin 88 500 lentoa. Saman verran on myös nousuja.” Itse asiassa maailmassa täytyy nousuja olla hieman enemmän kuin laskuja, koska osa koneista tuhoutuu onnettomuuksissa. Kuinka paljon enemmän? [Niko Porjo]
June 7, 2012. Liikennepakojen matematiikkaa, osa 2. Mikä on todennäköisyys, että kuski tulee vahingossa ajaneeksi jalankulkijan päältä ajaessaan suojatien yli? Arvioni mukaan yksi kolmesta miljoonasta. [Jakke Mäkelä]
May 30, 2012. Liikennepakojen matematiikkaa. Lööpeissä kerrottiin kuskista, joka olisi viikon välein yrittänyt ajaa lasten yli samalla suojatiellä. Arvioin todennäköisyyksiä; liikennepakotilastojen perusteella olisi täysin mahdollista, että kyseessä oli puhdas sattuma. [Jakke Mäkelä]
May 11, 2012. Patenttimörökölli 3: Apinalämpömittari. “Vakava” IPR-strategia mielipuoliselle patentille. //////// Examiner of Silly Patents 3: Monkey thermometer. A “serious” patent strategy for a truly insane patent.
Mar 22, 2012. Patenttimörökölli, Osa 2: Moottoroitu jäätelötötterö. Esittää “vakavan” bisneslaskelman jokseenkin järjettömästä patentista. ////// Examiner of Silly Patents, Part 2: Motorized ice cream cone. A “serious” business case analysis of a crazy patent. [Jakke Mäkelä]
Feb 19, 2012. Patenttimörökölli: Subliminaaliset silmälasit. “Vakava” analyysi täysin järjettömästä patentista. Esittää tutkimustuloksia, joilla idea voisi toimia. ////// Examiner of Silly Patents, part 1: Subliminal eyeglasses. A “serious” analysis of an insane patent. Discusses research results that might actually make it work. [Jakke Mäkelä]
Jan 29, 2012. “Weathercaching”: Adding points for going geocaching in really horrible weather. Discusses the science behind defining what is “horrible” and how to measure it. [Jakke Mäkelä et al]