Olen Vihreiden ehdokas Turun kuntavaaleissa, numerolla 169. Kampanjani pääsivuilla kerron yleisellä tasolla toimintatavoistani, koska maailman ennakoimattomuuden takia ehdokkaan ajatteluprosessi on ratkaisevin asia. Tässä kuitenkin konkreettisempia ja selkeämpiä teemojani ja vastauksia joihinkin esilletuleviin kysymyksiin.
TEEMAT
Turun Vihreiden kuntavaaliohjelma on hyvä pohja. Sen takana olevat pehmeät arvot ovat myös omia arvojani. Olen kuitenkin ennen muuta kiinnostunut siitä, miten ne arvot pystytään toteuttamaan teknisesti ja konkreettisesti. Siksi painotan tiettyjä osia.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on ykkösprioriteetti, myös Turussa. Turun päätöksillä ei maailmaa pelasteta, mutta huonoilla päätöksillä voimme kyllä tärvellä maailmaa suhteettoman paljon. Ennen muuta energiaratkaisuissa Turulla on hankaluuksia.
Kaikessa suunnittelussa on oltava mukana 30-50 vuoden aikajänne. Täysin yli varojemme emme voi elää, mutta lyhytnäköisellä suunnittelulla on mahdollista pilata tulevaisuus kokonaan. Tämä pätee ennen muuta energiassa, liikenteessä ja kaavoituksessa, mutta myös esimerkiksi esteettömyysasioissa (ks alla).
Ikääntymisen aiheuttamia ongelmia on mietittävä myös teknologian kautta. Esimerkiksi tiukkojen esteettömyysnormien vaatiminen kaikessa uudessa rakentamisessa tarkoittaa, että vanhukset voivat helpommin asua loppuun asti kotonaan.
Koulutus on tärkein tapa pitää Suomi ja Turku pinnalla. Siitä pitää karsia lähes viimeisenä. Koulutuksen puute syrjäyttää. Syrjäytyminen voi alkaa todella nuorena. Siksi varhaiskasvatuksesta koulutuksen osana ei pidä tinkiä. Toisessa päässä elämänkaarta jatkuvan kouluttautumisen pitäisi jatkossa olla oletus, ei poikkeus.
Turun on oltava kansainvälinen. Tarvitsemme kaikenlaista maahanmuuttoa vinoutuneen ikäpyramidimme takia, mutta myös yksinkertaisesti siksi, että kansainvälisyys kaunistaa.
Turussa tarvitaan korkeaa ja tiivistä rakentamista PLUS yhteisiä viheralueita. Painotan näitä molempia yhtä aikaa. Tiivis ja korkea on inhimillistä, jos tiivistäminen mahdollistaa myös laajat yhteiset viheralueet. Omakotitalomatossa jokaisella on kyllä oma pieni palansa paratiisia, mutta yhteistä tilaa ei ole ollenkaan.
Turussa pitäisi panostaa ennen muuta koulumetsiin. Tämä ei ehkä ole maailmankaikkeuden tärkein asia, mutta siitä on puolivahingossa muodostunut itselleni jonkinlainen lempilapsi; ks myös Turun Sanomien mielipidekirjoituksemme.
Autoilun määrää Turun keskustassa on vähennettävä. Tämä on tarpeen jo ilmasto- ja tilasyistä, mutta myös keskustan asukkaiden terveyden takia. Sähköautoilla voidaan saaste- ja meluongelmia vähentää, mutta tilaongelmaa nekään eivät ratkaise.
Päätöksiä ei pidä vatvoa ikuisesti, vaikka ne olisivat huonoja. Jokaiselle kaupungilla lienee omat ikuisuusaiheensa, mutta joskus pitää vain lopettaa. Huonoja päätöksiä saa tehdä, kunhan ne tehdään demokraattisesti. Sen jälkeen ne pitää yrittää toteuttaa niin, että niiden typeryydestä olisi mahdollisimman vähän haittaa.
SELKEITÄ VASTAUKSIA SELKEISIIN KYSYMYKSIIN
Kakolan torni: En ole erityisen kiinnostunut. En pidä itse tornia ongelmana, vaan oireena. Kun kaupungista puuttuu yhteinen iso yleiskaava, rakennetaan palapelimäisesti. Korkeaan rakentamiseen on jo tullut kaupungilta suuntaviivoja, siihen pitäisi nyt panostaa.
Raitiovaunu: Kyllä. Raitiovaunu on paras tapa siirtää suuria määriä ihmisiä tiiviiden alueiden välillä. Alkuinvestointi hirvittää, mutta sitä pitää tarkastella 30-50 vuoden skaalassa.
Toriparkki: Tätä edelleen kysytään, vaikka päätös on jo tehty. Päätös oli huono, mutta demokraattisin perustein tehty (vaikkakin välillä rimaa hipoen). Toteutettakoon nyt sitten kunnolla ja nopeasti. Jos toriparkin vastapainona vähennettäisiin jyrkästi parkkipaikkoja ja autoilua maan pinnalta ja lisättäisiin kävelykeskustaa, nettohyöty voisi pitkällä aikavälillä ehkä olla jopa positiivinen.
Fennovoima: Huono hanke, mutta Turun ei tule yrittää erota siitä aktiivisesti. Ilmastomielessä ydinvoimaa tarvitaan, ja jos dekarbonisaatio etenee kuten sen on pakko, 30-50 vuoden skaalassa laitos käytännössä varmasti muuttuu kannattavaksi.
Naantalin monipolttoainelaitos: joudumme elämään sen kanssa. Olen vahvasti sitä mieltä, että biopolttoaineet tässä skaalassa eivät ole kestävä ratkaisu, mutta en näe realistista tapaa irtautua siitä nopeasti. Turussakin voidaan kokeilla geotermistä lämpöä, tai miksei vaikka pieniä modulaarisia ydinvoimaloita kaukolämmön tuottamiseen.
Kirjoittaja on Vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa, numerolla 169. Ks lisää täältä sekä FB-sivuilta.
Takaisin kampanjan pääsivulle pääset täältä.
