Työttömyystilastoja aiotaan jatkossa siistiä niin, että TE-toimistot lähettävät entistä enemmän ns työtarjouksia. Näiden idea on periaatteessa hyvä: TE-keskus etsii tietokannoistaan työpaikkoja jotka saattaisivat sopia työttömälle, ja vaatii työtöntä hakemaan niihin.
Idean heikkous on se, että TE-keskuksella ei ole ammattitaitoa arvioida, onko työnhakijalla oikeasti edellytyksiä tehdä tehtävää. Jos työtön kuitenkin jättää hakematta, häntä rankaistaan karenssilla. Kuten Sakari Timonen kärkevään tyyliinsä analysoi, kyseessä on ennen muuta uhkavaatimus. Jopa yleensä varsin neutraali Yle puhuu suoraan työttömien rankaisemisesta.
Viime vuonna työtarjouksia lähetettiin 563 478 kappaletta (vuonna 2013 alle 200 000). TE-keskusten käyttämässä mol.fi-palvelussa on tällä hetkellä 17 119 avointa työpaikkaa koko Suomessa, kun taas työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä 368 100 kappaletta.
Pakkohakemusten määrä tulee vain ja ainoastaan kasvamaan, ja mol:issa ilmoittavien työnantajien määrä taas laskemaan. (Käytännössä jokainen rekrytoija jonka kanssa olen puhunut on todennut, että mol:issa on mahdoton mainostaa juuri tämän pakkohakemusvyöryn takia. Kaupallisissa palveluissa kuten Oikotie tai Monster tulee toki satoja epätoivoisia hakemuksia, mutta täysin vastentahtoiset puuttuvat).
On sekä työttömän että työnantajien etu, että toivottomat pakkohakemukset pystytään erottelemaan todellisista hakemuksista. TE-keskus saattaa kuitenkin pistokokein tarkistaa, onko hakemukset tehty tosissaan. Siksi työtön ei voi heittää hommaa täysin lekkeriksi.
Vaatimaton ratkaisuehdotus
Kaltaiseni opportunisti haistaa tässä heti bisnesmahdollisuuden. On vain yksi rationaalinen toimintatapa: pakkohakemukset täytyy kirjoittaa niin, että työnantaja tajuaa hakijan olevan kävelevä katastrofi, mutta TE-keskuksen on mahdoton todistaa, että hakemuksessa olisi mitään erikoista. Tarkkaan ottaen TE-keskukselle ei saa tulla edes mieleen, että hakemuksessa voisi olla jotain erikoista; TE-keskukselle todisteiden puute ei ole rankaisun este.
Kutsun tätä konseptia antihakemukseksi. Koska ideassa on niin valtava bisnespotentiaali, aion tässä raapaista vain aivan konseptin orvaskettä.
Asenneviestintä
Mikään ei ole niin työnantajalle tuhoisaa kuin työntekijä joka on mukava, innokas, ahkera, ja täysin epäpätevä. Laiska ei saisi aikaan niin paljon tuhoa, ja yrmy taas olisi helpompi irtisanoa asenneongelman takia. Antihakemuksen pitää siis viestiä juuri näitä ominaisuuksia.
”Olen aina halunnut trukkikuskiksi. Armeijassa olin lähellä päästä panssarivaunua ajamaan, mutta valitettavien tapahtumien jälkeen päädyin kuitenkin tykkimieheksi. Minkä häviän huolellisuudessa, sen voitan nopeudessa.”
On kriittisen tärkeää muistaa, että työnantajan nimi pitää kirjoittaa väärin. Kuitenkin vain yhdellä kirjaimella. Vahingoillehan ei mitään voi, varsinkin jos epäilee itsellään lievää lukihäiriötä. Esimerkiksi Nocian renkaiden HR-osasto osaa kyllä siirtää nämä pakkohakemukset suoraan roskakoriin.
Subliminaalinen viestintä
Subliminaalinen viestintä tarkoittaa piiloviestintää. Klassinen esimerkki on esimerkiksi autojen myynti vähäpukeisten naisten kuvilla — kukaan ei myönnä että mainokset vaikuttaisivat, mutta niin vain Audi porskuttaa vuodesta toiseen. (Olen pari vuotta tehnyt ns patenttimörökölli-analyysin yhdestä subliminaaliviestintään liittyvästä epäeettisestä mutta mainiosta kommunikaatioideasta).
Pakkohakemusten yhteydessä tätä voisi toteuttaa useallakin tapaa. Tuon tässä esiin vain yhden. Suomen kielen rakenteen (ennen muuta sen agglutinatiivisuuden) takia on helppo muodostaa pitkiä sanoja, joihin piilosisältyy esimerkiksi rivouksia. ”Vaikka olisin ollut valmis tanssimaan riPASKAA paikan saadakseni, taitojani ei tarVITTU sillä kertaa”.
Steganografinen metodologia
Jos työnantajille saattaa nyt tulla kymmeniä pakkohakemuksia ja jatkossa satoja, on heidänkin etunaan pystyä karsimaan pakkohakijat mahdollisimman automaattisesti. Steganografia tarkoittaa viestin piilottamista tavallisen viestin sekaan. Tämä vaatisi, että työttömät ja työnantajat toimivat hiljaisessa yhteistyössä TE-keskusta vastaan. Molemmat osapuolet lienevät tähän pikkuhiljaa valmiita.
Olen kehittänyt kaksikin eri tekniikkaa tätä varten. Voidaan sopia esimerkiksi jokin subliminaalinen viesti, jonka sanojen pitää esiintyä hakemuksessa. Esimerkiksi sanayhdistelmä ”vittu tapa kaikki” voisi olla sopiva.
Toinen mahdollisuus on kirjoittaa avainsanat valkoisella fontilla, jolloin ne eivät näy suoraan esimerkiksi pdf-versiossa, mutta löytyvät kyllä haulla. Liitteenä olevaan antihakemukseen on kirjoitettu kokonaista 15 kertaa sana ”perkele”.
Nämä tekniikat on täysin mahdollista automatisoida niin, että HR-osasto saa ne suodatettua suoraan pois edes lukematta niitä. Työnantajille ajansäästö olisi todella merkittävä.
Mitä seuraavaksi?
Etsin nyt sijoittajia, jotka ymmärtävät tämän idean arvon.
Esimerkkiteksti
Esimerkinomaisen antihakemuksen voi ladata täältä: Esimerkki.pdf.
Lisää vastaavia kirjoituksia: Perjantaikirjoitukset. Lisää asiaa työttömyydestä, osa vakavaa osa ei: Työttömyys.
Jälkikirjoitus. Pari vuotta sitten kirjoitin siitä, miten työhakemuksia kuuluu oikeasti kirjoittaa: Huomioita työnhaun liukuhihnalta. Teksti ei varsinaisesti ole sen täysjärkisempi kuin tämäkään, koska maailmakaan ei ole täysjärkisemmäksi muuttunut.
Lisäjälkikirjoitus. Idea poiki muutamassa tunnissa Juhani Toivosen tekemänä ensimmäisen teknisen demonstraattorin: antihakemustesti. Kiitän loistavasta demosta. Sen kaupallistaminen toki vielä edellyttää, että käyttöliittymästä tehdään sietämättömän hankala. Silloin voidaan myydä yrityksille käyttökoulutuspaketteja, joissa todellinen raha liikkuu.
Tähän blogiin kommentointi pääsääntöisesti vain omalla nimellä.
https://www.bloglovin.com/blogs/laivakoti-ms-suukko-9830495/tyonantajamaksut-ostovoima-mika-maksaa-4494227688
Työnantajamaksut / ostovoima, mikä maksaa?
[ Työtä ei ole, eikä yrityksiä synny koska meiltä puuttuu oma raha ja oma valuuttapolitiikka jolla uutta rahaa oltaisiin voitu ammentaa entiseen tapaan sitä mukaa kun tarvetta on, kaikki siis täysin tyhjästä. ]
http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198098-velkaraha-tulee-tyhjasta-mutta-velan-maksu-ei-%E2%80%93-siina-ongelma
Nykyisessä valuutassa ja näissä kilpailu-olosuhteissa ja ennen kaikkea näin vihamielisen ja umpikorruptoituneen hallinnon ikeessä meillä suomalaisilla ei ole mitään mahdollista pärjätä kilpailussa ulkomaalaisia alan toimijoita vastaan. Siis ei utuisemmassakaan teoriassakaan, kuten alla olevassa laskelmassa osoitetaan.
Kilpailijoiden kulurakenne on kauttaaltaan puolet kevyempi:
Tässä kun joku mainitsi työnantajakulujen kertoimeksi jotain 1,3, niin se on kylläkin virheellistä tietoa.
Jos maksan työntekijälle brutto 15 €/ h. ((kk palkka 2250 € brutto) Esim. putkimies. ( Btw, yrittäjäkin on työntekijä yrityksessään)
Lakisääteiset firman maksut
– työntekijän ryhmähenkivakuutus, joka vaihtelee välillä 3-7 % (otetaan vaikka 5%) – Tyel, eli työnantajan maksama työntekijän eläke 24,7 % – Työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,08 % – Työnantajan sosiaaliturvamaksu 2,14 % – Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,65 – arvonlisävero, koska palkka ei ole alv väh. kelpoista 24 % – lisäksi lomarahat, eli 13. kk palkka vuodessa ja lomaltapaluurahat n. 10 %
Lasketaan: yhteensä 68,6 %, eli 15€ X 1,686 = 25,3 €
Ja ei työntekijä luonnollisestikaan ole joka päivä töissä, eli on pyhä ja sairaspäivät (alle 3:n päivän sairaslomasta työnantaja ei saa korvausta, vaan joutuu maksamana itse) niin tähän lisätään n. 5 %, eli summa on 73,6 %, jolloin ollaan 26,4 eurossa.
Muut työnantajan kulut
Yrityksen on hommattava työntekijälle vaatteet, auto, polttoaineet, puhelin, työkalut, sosiaalitilat, jne. näistä tulee lisäkuluja tunnille 5 €. Tämä riippuu tietenkin työn laadusta.
Nyt sitten oletetaan, että on vaiks 5 työntekijää pienyrityksessä, jolloin heillä pitää olla jo työnjohtaja, jonka tehtävä on hommata heille työtä. Oletetaan työnjohtajalle 17 €:n tuntipalkka ( kk palkka 2550 brutto)
Samat kertoimet työnjohtajalle (siis hän voi olla itse yrittäjä) jolloin menoihin kirjataan 29,5 €/h. Tämä raha on saatava 5:n työntekijän työstä, jolloin tuntihintaan tulee korotusta 5,9 € / h
Nyt kun vedetään yhteen tähän tuntihinta, jolla yritys pysyy /- 0 tilanteessa, olettaen, että kukaan ei mene äitiyslomalle, tai muuta kummallista: Asiakkaalta veloitettava minimituntihinta on 37,3 € .
Kestävä yrityskulttuuri
Sitten jos ajatellaan kestävää yrityskulttuuria. Ohjeena olisi se, että pitäisi jäädä katetta investointeja varten, kaluston uusimiseen, jne. Nyrkkisääntönä tähän pitäisi laittaa 20 % kate.
Eli asiakkaalta veloitettava tuntihinta 37,3 X 1,2 = 44,76 €
Byrokratialisä
Lisäksi nykyisin tähän joutuu lisäämään nämä korttipätevyydet, koulutukset, passit ja kaiken muun byrokratiapaskan (sori :) ) joista tulee lisää hintaa vuotuisasti n. 0,5 €/h ( 75 €/duunari/kk) ollaan keskimäärin 46,3 €/h (Huom, hinta ei sisällä byrokratiaan kuluvaa työaikaa) Yhteenveto: Jos työntekijä on koko päivän laskutustöissä, niin asiakkaalta pitää laskuttaa 46,3 € / h.
Todellisuus
Missään yrityksessä ei koskaan saavyteta 8 h laskutusta/ työntekijä päivittäin. Suurin maksimi keskiarvoltaan on 5,5 h / päivä. Tämä johtuu ihan siitä, että esim. asiakas ei ole valmis maksamaan tunnin työstä 2 tunnin veloitusta, vaikka työntekijällä kuluu matkoineen työhön 2 h. Työntekijän on siis saatava päivässä 46,3 X 8 = 370 € 5,5 tunnin laskutuksella.
Tällöin lopullinen asiakkaalta veloitettava tuntihinta on 67,27 € veroineen, eikä kukaan vielä rikastu. Työntekijälle tästä jää reilu 10 € käteen nettona. Työnjohtajalle tai yrittäjälle yhden euron enemmän/h.
Esimerkkinä käytin lvi-asentajaa. Tämä sama kaava toimii monella muullakin alalla. Esim. kirjanpitäjä konttorityössään ei tarvitse noin paljoa työkaluja, niin laskutustuntihinta vähenee vain 5 euroa/ tunti.
Ja vielä lisää menoja:
Todella moni vaatii nykyisin rakennusalalla yrityksen käyttävän tilaajavastuu -palvelua. Siihenkin menee rahaa.
Ihmiset on peloteltu kaikenlaisilla jälkiseuraamuksilla, ellei sillä yrityksellä, jolta työ tilataan, olekaan asiat kunnossa. Tämä yksityisen pitämä palvelu maksaa pari sataa vuodessa. (Tilanne on muuten absurdi: jos jää vaikkapa oma eläke hieman rästiin, niin et pääse työmaalle töihin. Se on sitten automaattisesti syöksykierre, kun mihinkään ei pääse hommiin, ellei ole kaikki maksut maksettu.)
Duunarin ostovoima
Kummallista tässä on se, että jos esim. ammatiltaan sähköasentaja tarvitsee omassa kotonaan putkimiehen palveluita, hänellä menee liki päivän palkka maksaakseen putkimiehelle yhden tunnin (67, 27 €) käynnistä.
Pari nyrkkisääntöä aloittavalle yrittäjälle:
Pienyrittäjä, jolla ei ole työntekijöitä pystyy tekemään asiakkaalle jopa 40 € h laillisesti, ja saa tällöin itselleen palkkaa n. 2000 brutto. (Kokemus) Alle tuon 40€/h hinnan ei kannata aloittaa. Jos palvelustasi/tuotteestasi ei olla valmiita maksamaan tuota hintaa, niin yksinkertaisesti ei kannata. Ellet sitten saa tukirahaa, tai tee pimeenä.
Jos yhtään isomman yrityksen laskutushinta on alle 60 €/h, niin se on alle kannattavuuden, ja yrityksen elinikä jää lyhyeksi. (Kokemus) Jos laajennat, otat työntekijöitä, jne. Muista, että kulut kasvaa. Jos myyt 40€/h yhä edelleen, saattaa tulla stressi ja joudut itse painamaan yötä päivää paikataksesi taloutta.
Palkkojen alentaminen pelastaa?
On aivan naurettavaa sanoa, että palkkojen alentaminen parantaisi Suomen tilannetta. Jos palkasta pudotetaan euro pois, eli duunari saakin alle 10 euroa/h (riippuen tietty veroprosentista) niin tämä alennus näyttelee vain koko kustannuksissa n. 1,5 %. Ja vaikka alennus siirtyisi kuluttajahintoihin, niin on aivan sama, onko lvi-liikkeen tuntiveloitus 60 euroa tai 61 euroa tunnilta.
Joku ehdottelee työtehon lisäämistä. Ainoa, joka voisi lisätä työtehoa, on turhan byrokratian karsiminen pois. Tällöin päivästä kuluu enemmän laskutettavan työn tekemiseen, eikä papereiden täyttelyyn. Työnjohtajakin voisi tällöin kaitsea isompaakin työntekijämäärää, jopa osallistua töihin.
Vielä pari sanaa
Nämä suuret kulut tappaa 90 % muutoin toimivista liikeideoista. En tiedä tarkkaan, miksi ne toimivat ulkomailla. Ihan turha kuvitella myyvänsä vaikka leikkokukkia autolla ovelta ovelle, perustavansa autohuollon, tai vaikka kauppa-autolla elintarvikkeita vanhainkoteihin, jne. Ja sitten joutuu kuuntelemaan asiakaan valitusta: Sää vedät tästä liikaa välistä. Se, joka vetää välistä on valtio. Piilo- ja näkyvän verotuksen muodossa.
On tosi surullista, kun nuori innokas yrittäjäksi aikova tulee pakeilleni, ja hän kuvittelee, että voi pitää vaikka kännykkähuoltoa, ja laskuttaa vain 20€ / h. Todellisuudessa hän ei pysty tekemään työtään yhtään halvemmalla kuin muutkaan.
Hän sanoo pärjäävänsä, vaikka saisi itselleen vain 10 € / h. Eli hän on valmis pudottamaan omaa palkkatoivettaan. Mutta kun olis pakko saada se 30 egee vähintään, joka kaikki menee muualle, vaikka ei itse ottaisi palkkaa ollenkaan.
Oletteko muuten tajunneet, että jokaisen työntekijän palkasta yrittäjä tai työnantaja maksaa arvonlisäveron muodossa jo pohjaksi 24 % valtiolle? Siihen päälle tulee oma veroprosentti, niin valtion näkökulmasta palkansaaja maksaa yli 50 % työpanoksestaan valtiolle aina. Tämä siksi, että kun on vertailtu eri maiden ansiotulojen verotusta. Siihen tulee aina huomioida alv. Puhutaan, että alv on siirtovero, mutta käytännössä siinä on jopa päällekkäisyyksiä. Suomella on maailman maista suhteutettuna suurin virkamieskoneisto, joka tarvitsee rahaa…
Lähteitä omien kokemusten lisäksi:
http://www.etera.fi/yrittaja/tyokalut/sosiaalivakuutusmaksut
http://www.kirjanpitoja.fi/ajankohtaista.htm
Tuo esimerkkinä oleva teoreettinen ja suoranaiselta unelmoinnilta vaikuttava 67,3 € tuntilaskutus ( josta siis yrittäjälle jäisi nettona reilu 11€/h käteen) taitaa sekin olla melkoista utopiaa tilanteessa jossa samoilla apajilla operoivat eteläiset kilpakumppanit pystyvät tarjoamaan vastaavia palveluita parhaillaan yli puolet halvemmalla. Ja koska niin on, niin tilanne on itsensä työllistämisen, työnantajamaksujen ja ostovoiman suhteen tasan niin mahdoton kuten Samuli Penttinen tuossa laivakoti-ms-suukko blokissaan kirjoitti.
Jopa tuo miniminä laskettu 67,3 € tuntilaskutustaso taitaa sekin olla sikäli vailinainen ja puutteellinen ettei siinä huomioida esimerkiksi erilaisien alalla tarvittavien vakuutuksien kustannuksia. Esimerkiksi LVI-töihin sisältyy aina suuria ja ennalta arvaamattoman kalliita taloudellisia riskejä esim. vesivahinkojen muodossa eikä alan yrityksen/yrittäjän toiminnallaan tienatulla 0€ kannattavuudella ylimääräisiä korvauksia maksella. Kallis vakuutus on siis välttämätön.
Samoin laskelmissa ei ole huomioitu muitakaan arkiseen toimintaan ja liikkumiseen liittyviä varsin korkeita satunnaisia kulueriä. Esim. Autoiluun ja pysäköintiin ja sakotukseen liittyviä rahastuksia.
http://www.taloussanomat.fi/autot/2015/12/11/parkkisakosta-valittaminen-maksaa-ensi-vuonna-250-euroa-nyt-ilmaista/201516464/304?n=1
http://www.talouselama.fi/uutiset/sakkojen-syyskuinen-superkorotus-oli-vasta-alkua-tulossa-on-nain-huima-lisakorotus-pahoinpitelysakotkin-jaavat-pienemmiksi-6236784
Arvatenkin muualta tutut tietullit tekevät tuloaan ainakin vilkkaimpien seutukuntien keskuksiin.
Laskelmista puuttuu yrityksille + yrittäjille molemmalle erikseen tuleva pakollinen YLE- vero ja paljon muuta. Nuo kaikki kun ynnää ja vertailee loppuhintaa siihen hintatasoon, jolla töitä tänä päivänä ylipäätään tehdään, niin turha ihmetellä työttömyyttä.
http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212210-suomalaisen-yrittajan-konkurssin-anatomia-lyhykaisyydessaan
http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212722-ala-aloita-yritystoimintaa-suomessa-ala-ota-velkaa-oppitunnit-1-ja-2
Näillä mennään kunnes rysähtää..
Hyvin samantapaisiin laskelmiin olen itsekin tullut, ilman yrittäjäkokemusta, ja siksi en sitä yrittäjäkokemusta edes halua. Itse laskeskelin projektinäkökulmasta: alle 50,000 EUR liikevaihdolla yksinyrittäjä tekee lähinnä nollatulosta. Muutaman tonnin toimeksiannon metsästämiseen taas voi joutua käyttämään viikkokausia. Ei toimi.
630 000 sellaista työmarkkinoilla olevaa ihmistä, joille kokopäivätyö kokopäivätyön palkalla, olisi lottovoitto oli 31.1 2016.
Meille haettiin IT-alan erikoisasiantuntijaa. Paikkaa haki mm. kaivinkonekuski sekä suntio. Nämä hakemukset menevät organisaatiossamme lukuun useammalle ihmiselle, ja vaikka deleteä on helppo painaa, meni aikaa helposti pari tuntia hukkaan. Minne voin lähettää laskun? Meidän hakujärjestelmämme ei ole mikään TE-keskuksen pingispöytä. Ongelma on siis todellinen niin hakijalle kuin osaajia hakeville tahoillekin. Naurattaisi, ellei itkettäisi.
Mitäs jos yritykset alkaisivat vaan lähettää laskuja näistä TE-toimistoon? Vaikka ne eivät tietenkään niitä maksa, niin siinä menisi niiden aikaa hukkaan paljon kun joutuisivat selvittelemään erillaisia laskuja. Myös kaikenmaailman kirjallisia valituksia voisi lähetellä urakalla niille. Hulluksihan ne siel tulisi siihen postitulvaan. En minä keksi mitään keinoa kuin tulelta tulta vastaan tässä tapauksessa. Ei nää päättäjät tunnu muuten ymmärtävän tätä.
Työttömät ovat täysin politiikkojen heittosäkkejä parhaillaan. Oisi hienoa jos yritykset pystyisivät edes sen verran tukemaan niitä, että saisivat painostettua TE-keskuksen lopettamaan tälläisen työttömien kyykyttämisen. Ei tämä ole kenenkään etu.
Sitä olen hiukan yrittänyt metsästellä, joskopa löytyisi joku työnantajan edustaja kertomaan homman järjettömyydestä heidän kannaltaan. Epävirallisesti kuulee kyllä tuollaisia Vissyn kaltaisia kertomuksia siitä miten yhtä seniorikonsultin paikkaa hakee 400 haudankaivajaa, mutta omalla nimellä niitä ei kerrota.
Törmäsin postaukseen, innostuin leikkimään. http://scolphoy.net/antihakemustesti/
Bisnespartneri! Tämö vaatii vielä niin sekavan käyttöliittymän että sitä on lähes mahdoton käyttää, niin voidaan myydä myös käyttökoulutuspakettia firmoille.
Mainiota! Tarjoan palveluitani äärimmäisen nihkeän käyttökokemuksen rakentamiseksi. Kun on vuosia pyrkinyt parantamaan sovellusten ja palveluiden käyttöliittymiä, tämä kokeilu toimisi yrittäjän virike-päivän korvikkeena.
P.S. Loistoidea!
Ai siis tän takia mä en oo ikinä saanut mun hakemuksilla työpaikkaa, vaikka oon yrittänytkin?! :D
Kerrassaan hulvaton. Itse olen miettinyt tutkimusta: “Työvoimatoimiston pitkittynyt asiakkuus lisää itsemurhariskiä.”
Tämä voisi toimia! Itse olen miettinyt, kuinka korostaa hyviä piirteitä, vieden ne kuitenkin piirun verran ylitse, jolloin automaattisesti karisee pois potentiaalisten joukosta.
Tarkkuutta on hyvä korostaa:”Kirjoitustyötä tehdessäni tarkkuus ja tarkoituksenmukaisuus on vahvuuteni. Saatan hioa yhtä lausetta, jopa useita päiviä, enkä siirry eteenpäin ennenkuin olen täysin tyytyväinen kieliasuun ja asiasisältöön. Näin voin taata aina laadukkainta saatavilla olevaa tekstiä”.
Tuohan korostaa selvästi ammattilaisen otetta kirjoittamistyöhön. Todellisuudessa kirjoittamistyölläkin on deadline ja kukaan ei palkkaa hidasta pilkunviilaajaa, mutta TE-toimisto tuskin voinee tuohon tarttua?
Ai jai jai, tuo on jo taidetta. Omalla kohdallani painottaisin varmaan äärimmäisen kriittistä asennettani, jonka avulla pystyn löytämään oman tiimin tekemisistä armotta kaikki sen tekemät virheet. Kukaan ei halua arroganttia besserwisseriä nillittäjää porukkaan. Mutta virallisesti se on vain professionaalinen asenne.
Loistava
Kiitos, harvoin saa nöin makeat naurut.