Talvivaaran (nyk Terrafamen) kaivosfiaskossa on yksi aspekti, jota tietääkseni kukaan ei ole analysoinut kunnolla: miten ilmastonmuutos vaikuttaa kaivoksen tulevaisuuteen? Bioliuotus on osoittautunut äärimmäisen herkäksi sään vaihteluille, ja kaivoksen eliniäksi on arvioitu ainakin 30 vuotta. Alla esitän arvion, että nimenomaan viime vuosien kaltaisten äärisateiden todennäköisyys voi jopa kymmenkertaistua. Miten yhtiö on varautunut siihen?
Kysymys nousi esiin taas ennen joulua, kun yhtiö joutui juoksuttamaan sulfaattipitoisia vesiä luontoa johtuen mm “yllättävistä sateista”. Valvontaviranomainen eli Kainuun ELY-keskus teki varsin ainutlaatuisen päätöksen: viranomainen kielsi juoksutukset, mutta suositteli niitä siitä huolimatta. Business as usual Kainuussa siis.
Sateet ovat tätä ennen yllättäneet yllättävästi ainakin marraskuussa 2012 (Talvivaara 1, Talvivaara 2, Talvivaara 3), sen jälkeen joulukuussa 2013 (Talvivaara 36), ja sitten helmikuussa 2015 (Talvivaara 52). Onkin oikeastaan vain yksi mielenkiintoinen kysymys: milloin tulee seuraava odottamaton odottamaton yllätystilanne?
(Seuraava odotettu odottamaton yllätystilanne tulee joka tapauksessa nyt keväällä, kun lumet sulavat. Kaivoksen avolouhoksessa olisi toki tilaa hätävesille, varsinkin kun avolouhoksessa ennen ollut ylijäämävesi on juuri tänä vuonna tyhjennetty nyt ylitäyttyneisiin altaisiin. Näyttää kuitenkin selvältä, että tälläkin kertaa hätäjuoksutukset luontoon tullaan sekä kieltämään että hyväksymään, kun paikalliset viranomaiset ovat tällaisenkin porsaanreiän luoneet).
Pitkän aikavälin tulevaisuus?
On täysin mahdollista, että Terrafame-ELY-kombinaatti saa luovalla laintulkinnallaan juoksutettua niin paljon vesiä pois, että tämänhetkinen akuutti tilanne poistuu. Kuinka todennäköistä on, että kaivos pystyy sen jälkeen porskuttamaan seuraavat 30 vuotta ilman uusia yllätystulvimisia, ellei järjestelmiä muuteta todella radikaalisti?
Ei todennäköistä.
Alueelta alkaa olla sen verran sateisuusdataa, että on mahdollista arvioida useiden vuosikymmenien sateisuuksia ja ehkä myös hieman ennustaa tulevaa. Käytännössä Kainuun sateisuudessa näkyy jo nyt ilmastonmuutos, ja se tulee vaikuttamaan myös tulevaan toimintaan. Yllätyssateiden määrä tulee lisääntymään rajusti lähivuosikymmeninä.
Päivitin vuonna 2013 keräämiäni Kainuun sateisuusdatoja vuosien 2014-2015 kuukausisateisuuksilla (kiitän Pertti Sundqvistia datan hakemisesta Ilmatieteen laitoksen tietokannasta). Alueella on ollut useita sääasemia, mutta vain kolmessa on ollut lähes keskeytymättömiä mittauksia 1960-luvulta lähtien (Saviaho, Paltaniemi, ja Kaarakkala). Käytän näiden kolmen aseman datoja.
Kuva 0: Asemat kartalla.
Kuvassa 1 jokaisessa pisteessä on laskettu edellisten 12 kuukauden sadesumma. Tämä antaa periaatteessa saman tiedon kuin kalenterivuoden sadesumma, mutta on jatkuva suure. Tähän voidaan sovittaa pienimmän neliösumman suora.
Kuva 1. 12 kk sadesumma. Saviaho (punainen), Paltaniemi (sininen), Kaarakkala (musta).
Nouseva trendi on varsin vääjäämätön. Esimerkiksi Kaarakkalassa sadesumma on noussut 50 vuoden aikana yli 150 mm (610-760), kahdella muulla asemalla noin 100 mm.
Kuvan 1 käyrät ovat siinä määrin sekavia, että eteenpäin ennustaminen on hieman kyseenalaista. On kuitenkin mahdollista tutkia erittäin pitkän aikavälin keskiarvoja, jolloin pystyy paremmin arvioimaan onko pienimmän neliösumman sovitus järkevä myös ennustamisen.
Kuvassa 2 on keskimääräinen 12 kk sadesumma edellisten 30 vuoden ajalta. 30 vuotta on se aika, jota klimatologiassa yleensä käytetään kuvaamaan ilmastoa. Tilanne näkyy tässä kuviossa huomattavasti selkeämmin. Vuosina 1960-1990 on Kaarakkalassa satanut keskimäärin 660 mm vuodessa. Vuosina 1985-2015 siellä on satanut keskimäärin 740 mm vuodessa. Nousu on varsin tasaista.
Kuva 2. Edeltävien 30 vuoden keskimääräinen 12 kk sadesumma.
Datan voi piirtää myös suhteellesina, niin että vuoden 1990 sademäärä tietyllä asemalla on 1.0. Huomataan, että vuosien 1990-2015 välillä keskisateisuus on lisääntynyt karkeasti 5-10% paikasta riippuen. On kohtuullisen järkevää olettaa, että tämäntyyppinen trendi voi jatkua vielä ainakin jonkin aikaa. Vuonna 2045 on siis Kainuussa todennäköisesti 5-10% sateisempaa kuin nyt.
Kuva 3. Kuvan 2 kuvaajat normalisoituina niin, että tammikuun 1990 sadesumma on 1.00.
Onko tällainen lisäys suuri? Keskimääriä ajatellen tuntuisi, että 5-10% nousu ei ole valtava ongelma. Mutta ongelmana ovat Talvivaara/Terrafamessa olleet nimenomaan ääriolosuhteet. Kuvan 1 perusteella näyttäisi silmämääräisesti siltä, että äärimmäisten sateiden ääriarvot olisivat koko ajan kasvamassa. Kaikki viisi suuurinta sateisuuspiikkiä ovat tapahtuneet vuoden 1990 jälkeen.
Juuri näin pitäisikin tapahtua, jos keskimääräinen sateisuus kasvaa. Kuva 3 näyttää, mitä tapahtuu kun normaalijakautuneen jakauman keskiarvo muuttuu. Punaisen alueen pinta-ala kertoo, kuinka todennäköinen tietty ääri-ilmiö on. Jos keskiarvo kasvaa, nämä aiemmin hyvin harvinaiset ilmiöt muuttuvatkin paljon yleisemmiksi.
Kuva 3: Keskiarvon nousun suhde ääri-ilmiöihin. Lähde: ClimateCommunication.org
Tätä voi havainnollistaa suoraan Kaarakkalan luvuilla. Alla on piirretty Kaarakkalan kaikki 12 kk sateisuusdatat 1960-luvulta lähtien. Keskiarvo on 690 mm ja standardipoikkeama 108 mm.
Kuva 4: Kaarakkalan 12 kk sadesumma 1960-2015
Oletetaan, että kaivoksella syntyy pahoja ongelmia jos sadesumma ylittää 950 mm, eli 250 mm yli keskiarvon. Näin on 50 vuoden aikana tapahtunut yhteensä viitenä kuukautena (sininen viiva).
Jos keskimääräinen sateisuus kasvaisi 10% eli 70 mm ja standardipoikkeama säilyisi samana, näin suuria sateisuuksia tapahtuisikin samassa ajassa jo 46 kuukautena (punainen viiva). Kymmenen prosentin kasvu keskisateessa siis tekisi äärisateista lähes kymmenen kertaa todennäköisempiä.
Onko Terrafame varautunut tähän?
Vuonna 2013 kaikki riskinhallinta perustui siihen toiveeseen, että sademäärä ei olisi “keskimääräistä suurempi”, mitä se sitten tarkoittaakin. Valtionomistukseen siirtyminen on valitettavasti tarkoittanut, että pörssiyhtiön aikainen läpinkäyvyys yhtiöön on kadonnut. Tällä hetkellä ei ole mitään tapaa tietää millaisia riskianalyysejä Terrafame on tehnyt, jos minkäänlaisia.
Varsin oletattavaa kuitenkin on, että mikään ei ole muuttunut — esimerkiksi yhtiön hätäilmoituksessa ei mainita minkäänlaisia sateisuuden riskiarviointeja, eikä Kainuun ELY-keskuksen päätöksessä sellaisista myöskään puhuta.
Tämä tarkoittaa, että todella pahoja ongelmia on edessä. Jos sateisuus jatkaa kasvuaan, tämän hetken historiallisista datoista laskettu “50 vuoden sade” tulee itse asiassa toistumaan useaan kertaan kaivoksen elinkaaren aikana. Kestääkö kaivoksen prosessi niitä yhtään sen paremmin kuin nytkään? Tämä olisi syytä selvittää ennen kuin yhtiölle annetaan ainakaan lisää verorahoja.
Raakadata csv-formaatissa: Sateisuus.csv Analyysiskripti txt-formaatissa: Analyze.R
Harmittaisi tuo fundamentalistiksi ja fanaatikoksi nimittely, ellen olisi ehtinyt tottua siihen kirjani ilmestymisen jälkeen. Lempikommenttini on eräästä nettikommentista: “Miten tällaiset toimittajat saavat kirjoittaa kirjoja?”
Meillä ei ole sovittamatonta ristiriitaa y-luvan suhteen. Jos lupa tulee suunnitelmalla A, mutta todellisuus onkin sitten B, A:lla ei voi jatkaa, se on selvää. Talvivaara voi elää todellisuudessa B, johon olisi voinut ja pitänyt siirtyä paljon ripeämpään kuin on siirrytty. Ne päästöt eivät ole järin suuret, mutta ne vanhan purkureitin järvet ovat kovin pienet.
Sovittamaton ristiriita meillä siinä, että minusta viranomaisten reagointi TV:n “sähläyksiin” pahensi ympäristö- ja talousongelmia. Ja mikä olennaista, reagointi vaikuttaa joiltain osin laittomalta. Asiaa tullaan vielä käräjöimään. Lain pitää olla kaikille sama, niin kuin toteat.
Purkuputki tavallaan tuo Talvivaaran asutuksen keskelle, koska Nuaksen rannoilla on väkeä moninkertaisesti kaivoksen lähijärviin nähden. Vastustus ja media on ollut silti vähäistä. Jos kaivos olisi perustettu Ouluun, mitään ongelmaa ei olisi syntynytkään, koska Talvivaaran vuotuiset purkuvedet ovat muutaman tunnin virtauma Oulujoessa ja koska sulfaatit olisivat vilahtaneet heti mereen. Sama pätee mihin tahansa ison järven rannalla olevaan asutuskeskukseen.
Suuri ristiriita meillä on arvoissa. Sinä et halua kaivoksia mihinkään, koska niistä jää ruma jälki luontoon. Minusta pari pientä, asumatonta järveä eivät ole niin arvokkaita, että niiden väliaikaisen suolaantumisen takia kannattaisi vaarantaa alue- ja kansantaloudellisesti arvokasta hanketta ja ottaa iso y-riski.
Tällä en tarkoita, että olisi pitänyt jatkaa vanhalla purkureitillä, tuli putkesta mitä hyvänsä. Tällä tarkoitan, että syksyn 2012 kohtalon hetkillä olisi pitänyt ottaa järki käteen. Ympäristön tila olisi nyt parempi, vaikka ei se katastrofaalinen ole nytkään.
Uutta näkökulmaa keskusteluun: Miksi Lauri Ratia saa juoksuttaa, kun Pekka Perä ei saanut? Miksi SLL on ollut niin hiljaa Terrafamesta?
Hauskaa, että kirjoitat pitkästä aikaa Talvivaarasta – ehkä siksi, että et halua eduskunnan enää rahoittavan kaivostoimintaa?
Mukavaa on sekin, että panit merkille ELY:n joulukuisen päätöksen eriskummallisuuden: kaivos on YSL:n näkökulmasta laittomassa tilassa mutta juoksutusten keskeyttämisen sijaan valvova viranomainen kiittelee niitä patoturvallisuuden takia. Tämä päätös yksin antaa Talvivaara Oyj:lle erinomaiset eväät kanteeseen valtiota vastaan.
ELY:n tulkinta YSL:n poikkeustilannepykälästä on edelleen liikuttavan yksisilmäinen. ELY:lle poikkeustilanne on jumalallinen väliintulo sen sijaan, että ymmärrettäisiin kumuloitumisen seurauksena syntyvät hätä- ja poikkeustilanteet, ts. määrän muuttuminen laaduksi.
Yksisilmäinen on sinänsä ansiokas sadetilastoanalyysisikin. Sade ei ole perimmäinen syy Talvivaaran ongelmiin. Taivaalta voi tulla vettä vaikka raamatullisia määriä, kunhan purkuputki on täysin käytössä ja y-luvat ajan tasalla. Äärisateetkin ovat pelkkä pisara kasojen kasteluun käytetyssä vesimäärässä.
Sade on ollut “viimeinen pisara”, koska “ämpäri” on koko ajan ollut täynnä tai melkein. “Ämpäri” on ollut piripintainen moninaisista syistä, jotka tiedät mutta jätät mainitsematta: väärät murskaimet, päästöjen yllätyksellisyys, virhearvio sade- ja sulamisvesistä, päästöihin nähden huono ympäristölupa (kestämätön purkureitti), em. syistä johtuvat kasaliuotuksen ja talteenoton ongelmat, rahojen loppuminen, huonoksi mennyt suhdanne, valtava negatiivinen mediapaine…
On älyllisesti epärehellistä pelkistää Talvivaara sadeongelmaksi. Poliittisesti se voi toki toimia – toistaiseksi harmillisen hyvin.
Marko “Kirottu kaivos” Erola
Pitkään listaan vesiongelman syistä on lisättävä ympäristöluvan muutoshakemusten jumittaminen vuosikausia AVI:ssa.
Kiitos kommentista. Kyllä tuo on sinällään ihan oikea tulkinta: en halua että tähän upotetaan enää verorahaa — ainakaan ilman että tiedetään mitä ollaan rahoittamassa.
Siinäkin olet oikeassa että vesiongelma ei ole kuin yksi osa kaivoksen ongelmia. Se on kuitenkin ongelmana aivan fundamentaali. Bioliuotusprosessi nyt vain on sen kehittäjänkin mukaan herkkä ja vaatisi lähes keskoskaappimaiset olot. Lisäksi isot liuotuskentät ja altaat ovat alttiita luomaan vesiongelmia. Jos sadeherkkyyttä ei saada ratkaistua, kaivos ei ole elinkelpoinen.
Sen verran voi todeta, että on absurdia syyttää ympäristölupaa vääräksi, jos ympäristölupa on myönnetty eri toiminnalle ja prosessille kuin millaiseksi toiminta ja prosessi oikeasti muuttui. Sehän tässä on erittäin suuri fataali ongelma ollut.
Mutta yleisesti ottaen meidän on oikeastaan mahdoton käydä järkevää keskustelua, koska näkemyksesi alkavat olla lähes uskonnollisia.
Jos siis joku on näiden vuosienkin jälkeen sitä mieltä että syyllisiä ovat kaikki muut paitsi yhtiö itse, niin saahan sitä mieltä ilman muuta olla. Mutta siihen on vaikea toivottaa muuta kuin hyvää päivänjatkoa ja onnea valitsemallasi polulla.
Aggressiostasi päätellen tällä kertaa osui ja upposi. Toivon, että järkevä keskustelu voi silti jatkua.
En pidä ympäristölupaa “vääränä”. Kun sanon sitä “huonoksi”, tarkoitan tietenkin juuri tuota sinun mainitsemaasi asiaa, eli että oli myönnetty eri toiminnalle ja prosessille kuin toteutui. Hyvä (eli taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän kaivostoiminnan mahdollistava) lupa on tehtävissä ja on tekeillä, vaikkakin näyttää kestävän älyttömän kauan.
En toki ole sitä mieltä, että syyllisiä ovat “kaikki muut paitsi yhtiö”, vaikka tätä viittaa minulle on ahkerasti soviteltu. Yhtiö arvioi prosessin päästöt väärin. Yhtiö ei ymmärtänyt valumisvesiä. Yhtiö ei aluksi osannut hoitaa kasoja kuin keskoskaappia. Yhtiö ei alkuun osannut ajaa tehdasta. Yhtiö alimitoitti annin. Lisää trial & erroria on kirjassani.
Jokaiselle lehtiä lukevalle tai televisiota seuraavalle pitäisi olla selvää, että sopan keittoon ovat osallistuneet ainakin yhtiö, aktivistit, AVI, ELY, YM, Solidium, TEM, SYKE, Evira, muut viranomaiset, poliitikot, media ja sijoittajat. Mutta sinä se syyllistät vain yhtiötä.
En tiedä onko se agressiota jos toteaa kyllästyneensä jankkaamaan fanaatikon kanssa. Mutta saa sitä toki kutsua agressioksi jos haluaa.
Jokaiselle blogiani lukeneelle pitäisi olla selvää, että en syytä pelkästään yhtiötä. KaiELY on aktiivinen osa ongelmaa, AVI:n ja VHaO:n hitaus ei todellakaan ole auttanut asioita, media on ollut monipuolisesti pihalla, ympäristöjärjestöjen viesti on ollut ylihysteerinen, valtio on sählännyt megalomaanisesti, etc etc. Käytännössä ne kuitenkin ovat reagoineet Talvivaaran sähläyksiin.
Meidän sovittamaton ristiriitamme menee käytännössä siinä, miten suhtaudumme tuohon ympäristöluvan “huonouteen”. Jos hakee lupaa saastuttavalle toiminnalle A, ja se muuttuu saastuttavaksi toiminnaksi B, niin ei ole mitään laillista perustetta vaatia että toiminta saisi jatkua A:n perusteella ihan vain siksi että siihen on sijoitettu niin paljon rahaa. Jos kaivos olisi ihmisasutuksen keskellä, noille näkemyksillesi nauraisivat kaikki ja kaivos olisi suljettu jo 2010. Ainoa syy miksi homma on ylipäätään voinut jatkua tällaisena on se, että kaivoksen vaikutusalueella on niinkin vähän ihmisiä.
Ei kuitenkaan ole simputusta vaatia että ympäristölupia ja muita sääntöjä noudatetaan myös siellä, missä on vähemmän ihmisiä. On yksinkertaisesti toimivan yhteiskunnan minimivaatimus, että lait ovat kaikille samat.
Harmittaisi tuo fundamentalistiksi ja fanaatikoksi nimittely, ellen olisi kirjani julkistamisen jälkeen tottunut siihen.
Minusta meillä ei ole sovittamatonta ristiriitaa y-luvan suhteen. Jos lupa saadaan todellisuudenkuvauksella A ja sitten todellisuus onkin B, ei tietenkään voida jatkaa A:han perustuvalla luvalla. On tutkittava, onko todellisuus B luvitettavissa. Näyttää olevan, koska toteutuneet päästöt eivät ole järin suuret ja koska riittävän iso purkujärvi on kohtuullisen pitkän putken päässä. Luvitus vain on kestänyt älyttömän kauan.
Sovittamaton ristiriita meillä on siinä, että minusta muut tahot eivät ole “vain reagoineet Talvivaaran sähläyksiin”. Harkitsemattomilla ja osin laittomilta vaikuttavilla toimillaan viranomaiset pahensivat y-vaikutuksia ja aiheuttivat konkurssin/kansallistamisen, joka olisi ollut vältettävissä. Veikkaan, että valtio joutuu vielä käräjille.
Lain pitää olla sama kaikille, niin kuin sanot. Onko se ollut sama Perälle ja Ratialle? Miksi nyt juoksutetaan YSL:n vastaisesti patoturvallisuuteen vedoten, kun syksyllä 2012 vastuuvalvoja ilmoitti kaivosyhtiölle, että turha lähetellä mitään poikkeustilailmoituksia, ne tulevat bumerangina takaisin niin kauan kuin pisarakin sopii altaisiin?
Purkuputki tavallaan tuo kaivoksen asutuksen keskelle, koska Nuaksen rannoilla majailee paljon väkeä. Vastustus ja media on ollut vähäistä. Jos kaivos olisi perustettu Oulun keskustaan, ongelmia ei olisi koskaan tullutkaan, koska kaivoksen vuotuiset purkuvedet ovat vain muutaman tunnin virtauma Oulujoessa ja koska sulfaatit olisivat menneet suoraan mereen. Kaivoksen olisi voinut perustaa minkä tahansa riittävän ison järven rannalla olevaan asutuskeskukseen.
Kaivos perustetaan sinne, missä on malmia. Talvivaaran kannalta ongelmallista on se, että malmi on melko kaukana riittävän isosta purkuvesistöstä. Jälkiviisaasti voisi sanoa, että kaivosta perustettaessa olisi varmuuden vuoksi kannattanut luvittaa ja rakentaa edullinen purkuputki Nuakseen, vaikka prosessitestien ja YVA:n mukaan päästöt vähäisiltä vaikuttivatkin.
SLL voisi nyt tehdä tutkintapyynnön Terrafamen toimista.