Omat mielipiteensä pitää aina osata kyseenalaistaa välittömästi. Olen saanut eilisen hallituksen esitykseen HE 94/2015 liittyvän kirjoituksen pohjalta erittäin hyvän ja asiallisen vastakirjoituksen, joka pakottaa miettimään oliko tulkintani sittenkään oikea.
Kirjoituksessani epäilin, että lakiesitys muuttaisi suuren joukon nykyisiä silpputyöläisiä pakkoyrittäjiksi. Tämä koskisi ennen muuta laskutuspalveluiden käyttäjiä.
Vastineen on kirjoittanut Suomen Yrittäjien edustaja Facebook-sivuillaan (koko teksti on myös liitetty alle). Tässä omat tulkintani ja pohdintani.
Lisäys 25.11. Myös Suomen Ekonomit sekä Suomen journalistiliitto ovat esittäneet skeptisiä näkemyksiä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että esityksen vaikuttavuususarviot ovat jääneet vähintäänkin puolitiehen.
Näyttää siltä, että lakiesitys olisi selkeä parannus ainakin niille, jotka nimenomaan haluavat toimia yrittäjämäisesti. Omassa työssä (päätoimisesti) työllistyvät voisivat jatkossa halutessaan saada myös (yrittäjän) työttömyysturvaa, toisin kuin nyt. Yrittäjien byrokratia helpottuu ja työttömyysturva suoraviivaistuu.
Sivutoimisille yrittäjille tai omassa työssä työllistyville lakiehdotuksen taas ei pitäisi SY:n mukaan tuoda mitään muutoksia. Tämä on se kohta, jossa paholainen on yksityiskohdissa ja käytännön toteutuksessa. Juuri sivutoimisuuden arviointi on painajaismaisen mielivaltainen prosessi, jossa kaikki riippuu virkailijasta. Miten uusi esitys käytännössä siihen vaikuttaa? Viranomaisten kannalta olisi kaikkein suoraviivaisinta että mahdollisimman monet tulkitaan yrittäjiksi, varsinkin kun yrittäjien ja palkansaajien edut eivät uusien säädösten myötä näennäisesti eroa toisistaan niin ratkaisevasti kuin ennen.
Yrittäjän työttömyysturva on kuitenkin joka tapauksessa huonompi, sekavampi ja turvattomampi kuin palkansaajan. Jotta sitä ylipäätään saisi kerättyä, se pitää maksaa, ja yritystoiminnan täytyy olla erittäinkin kannattavaa. On siis erittäin suuri ero sillä, nauttiiko yrittäjän vai palkansaajan työttömyysturvaa, vaikka molemmista samaa termiä käytetäänkin. Lisäksi kyse ei ole ainoastaan työttömyysturvasta, vaan mm muusta sosiaaliturvasta. Yrittäjyys on elämäntapana jotain täysin muuta kuin palkansaajana oleminen. Tämä ei SY:n vastauksessa tule esille.
SY:n vastinetta pohdittuani olen silti taipuvainen ajattelemaan, että esityksessä on hyvääkin. Yhteiskunnan tasolla on selkeä parannus, jos yrittäjyys on vähemmän painajaismaista kuin ennen. Kirjoituksessani mainitut riskit ovat silti nähdäkseni todellisia niiden tapausten kohdalla, jotka roikkuvat limbossa yrittäjyyden ja palkansaajuuden välillä. Monien etu vs vielä useampien etu? Vaikea kysymys.
Kiitän Harri Hellsténiä erittäin hyvästä kommentista. Täysin en ole vakuuttunut, enkä (ainakaan vielä) näe tarvetta vetää mielipidettäni mitenkään takaisin. Mutta asioissa on aina monta puolta.
Lisäys 20.11.klo 12:30. Viime kädessä ongelma on yllättävän yksinkertainen, ja sille olisi myös yksinkertainen ratkaisu. Lakiehdotuksesta seuraavia viranomaisten päätöksiä on mahdoton ennustaa, koska TE-viranomaiset ovat ainoita viranomaisia jotka eivät tee päätöksiä. He tekevät työvoimapoliittisia lausuntoja. Niistä ei voi valittaa. Ilman valitusprosessia ei synny myöskään oikeuskäytäntöjä eikä ennakkotapauksia, eikä voida ennakoida miten lakimuutos todellisuudessa vaikuttaa kenenkään asemaan. Itse asiassa päätösten lainmukaisuutta ei voi kunnolla analysoida edes takautuvasti, koska ei ole päätöksiä. Valituskelpoisuus ei tietenkään ole mikään taikakeino, mutta se ratkaisisi monia ongelmia. Ja ennen muuta sen pitäisi kaikessa viranomaistoiminnassa olla itsestäänselvyys. (Tätä pohdintaa on laajennettu jatko-osassa “Mikä taikasana helpottaisi työttömien tilannetta eniten?” )
Lisää työttömyysaiheisia kirjoituksia löytyy täältä. Ks myös halvaannus-sarjan osa 1, osa 2, ja osa 3, sekä tämän kirjoituksen edeltäjä osa 4.
LIITE
Suomen Yrittäjien Harri Hellsténin kommentti Facebook-sivullaan:
Sosiaalisessa (ja ilmeisesti muussakin) mediassa on tänään puhututtanut eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys 94/2015 (tämä: https://www.eduskunta.fi/…/Hallitu…/Documents/HE_94+2015.pdf), jossa mm. muutetaan työttömyysturvan yrittäjämääritelmää.
Some-raivon on ymmärtääkseni synnyttänyt tämä blogikirjoitus https://www.ukko.fi/hallituksen-ehdotus-omaa-tyota-tekemal…/. Em. blogissa arvellaan, että hallituksen esityksestä seuraa se, että itsensä työllistävät henkilöt jäävät jatkossa ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa, koska heidät luokiteltaisiin yrittäjäksi.
Edellinen blogikirjoitus perustuu ymmärtääkseni puolestaan tähän blogikirjoitukseen https://ytk.fi/…/tyon-pitaisi-kannattaa-aina-mutta-onko-lop….
Asiaa on em. kirjoitusten innoittamana asiaa ihmetelty myös ainakin täällä http://www.zygomatica.com/…/miksi-tyottomyys-halvaannuttaa…/
ja täällä
https://www.facebook.com/ilmanoikeutta/photos/a.1492648137668922.1073741827.1492641697669566/1636465403287194/?type=3&fref=nf ja kauhisteltu mm. sitä, miten tuntityöläiset eivät jatkossa enää saa työttömyysturvaa.
Olen vastannut Suomen Yrittäjissä yrittäjien sosiaaliturvaan liittyvästä yhteiskuntavaikuttamisesta ja edunvalvonnasta nyt kuuden vuoden ajan ja tämänkin esityksen osalta lausunut SY:n suulla sekä esityksen valmistelleen ministeriön että eduskunnan suuntaan. Esityksessä on kyse seuraavasta:
Työttömyysturvajärjestelmämme tuntee sekä työlainsäädännöstä että kaikesta muusta sosiaaliturvalainsäädännöstä poiketen työsuhteisen työntekijän ja yrittäjyyden välissä toimivan ns. omassa työssä työllistyvän henkilön. Käytännössä omassa työssä työllistävä on henkilö, joka ei työskentele työsopimussuhteessa, vaan harjoittaa itsenäisesti ammattiaan, mutta ei toimintansa pienimuotoisuuden (tai ansiotarkoituksen puuttumisen vuoksi) täytä yrittäjän eläkevakuutuksen vakuuttamisvelvollisuuden edellytyksiä. Omassa työssä työllistyvä ei voi vakuuttaa työskentelyään työntekijöiden eikä yrittäjien kassassa koska kyse ei ole työsopimussuhteessa tai YEL-yrittäjänä toimimisesta.
Omassa työssä voi työllistyä päätoimisesti tai sivutoimisesti. Sivutoimisuutta arvioidaan täysin saman lainsäännöksen mukaan kun yrittäjällä. Sivutoiminen omassa työssä työllistyjä voi saada soviteltua työttömyysetuutta. Päätoimisesti omassa työssä työllistynyt voi saada työttömyysetuutta ilmoitettuaan TE-toimistoon toimintansa päättyneeksi.
Yllä on siis kuvattu nykytila.
Hallituksen esityksessä 94/2015 työttömyysturvan yrittäjämääritelmää ehdotetaan laajennettavaksi siten, että se jatkossa kattaisi myös em. omassa työssä työllistyvistä ansiotarkoituksessa työskentelevät. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että ko. henkilöihin sovellettaisiin jatkossa yrittäjäsäännöksiä, ei omassa työssä työllistymistä koskevia.
ELI:
1. Sivutoimisen toiminnan arvioimisessa sovellettaisiin edelleen samaa pykälää kuin nyt. Jos siis toiminta on sivutoimista nyt ja olosuhteissa ei tapahdu muutoksia, on se sivutoimista jatkossakin ja ko. henkilö voi nauttia soviteltua päivärahaa.
2. Yrittäjämääritelmän piiriin tulevat henkilöt voisivat jatkossa vakuuttaa työskentelynsä yrittäjäkassassa. Tätä mahdollisuutta heillä ei siis tällä hetkellä ole.
3. Jotta nykyisin omassa työssä työllistyvät eivät joutuisi nykyistä huonompaan asemaan muutoksen myötä, on yksityisen elinkeinonharjoittajan (sisältää em. omassa työssä työllistyjät) työttömyysetuudelle pääsemistä samassa hallituksen esityksessä helpotettu.
Heidän osaltaan jatkossa yritystoiminnan lopettamiseksi riittäisi mahdollisen YEL:n lopettaminen sekä ilmoitus TE-toimistoon toiminnan päättymisestä.
Sen lisäksi, että tällä varmistetaan nykyisten omassa työssä työllistyvien osalta saumaton siirtymä yrittäjäkäsitteen alle, tarkoittaa muutos myös sitä, että ne yli 200 000 kaupparekisterissä olevaa toiminimeä sekä varmasti kymmenet tuhannet rekisteröimättömät toiminimi-yrittäjät pääsevät jatkossa entistä helpommin työttömyysturvalla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Y-tunnusta ei enää jatkossa voi pitää synonyyminä yrittäjyydelle, koska verottajan rekistereistä poisto ei enää ole edellytys työttömyysturvalle pääsemiselle.
4. Nykyisin omassa työssä työllistyvät yksinyrittäjät pääsevät uudistuksen myötä myös “nauttimaan” vain yrittäjiä koskevasta poikkeuksesta eli ns. palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän käsitteestä. Käytännössä itse asiassa siis heiltä ei välttämättä jatkossa edellytettäisi koko toiminnan lopettamista työttömyysetuudelle pääsemiseksi vaan he voivat saada päivärahaa toimeksiantojensa välissä.
MITÄ UUDISTUKSESTA SIIS SEURAA:
1. Nykyisin omassa työssä työllistyvien osalta mikään ei käytännössä muutu, vaikka heidät lainsäädännössä luokitellaan uuteen ryhmään. Paitsi, että he voivat jatkossa vakuuttaa työskentelynsä työttömyysturvassa. Ja he voivat saada helpommin työttömyysetuutta toimeksiantojen välissä.
2. Valtava määrä toiminimi-yrittäjiä pääsee helpommin työttömyysetuudelle ja toiminimiyrittäjän työttömyysturvariski pienenee.
3. Työntekijän työttömyysturvalle ei tapahdu yhtään mitään.
MITÄ UUDISTUKSESTA EI SEURAA:
1. Kenenkään työttömyysturva ei katoa mihinkään.
2. TE-toimistojen virkailijoiden osaaminen ja ymmärrys ei lakimuutoksen myötä tietenkään lisäänny mihinkään. TEM:llä on suuri vastuu saada järjestelmän soveltaminen vastaamaan lain tarkoitusta ja odotusaika päätösten osalta kohtuulliseksi.
