On Talvivaaran etu, jos kukaan ei tällä hetkellä kysele hankalia kysymyksiä. Esimerkiksi: onko kaivoksen aiheuttama ympäristön pilaantuminen ollut juridisesti “merkittävää”? Kainuun ELY-keskus on tiennyt vastauksen jo pari kuukautta. Talvivaaran edun mukaisesti se ei kuitenkaan ole asiasta kertonut.
[Julkaistu Uuden Suomen blogina]
Taustaa löytyy aiemmasta kirjoituksestani. Kainuun ELY-keskus teki viime perjantaina 30.10. päätöksen seitsemästä vireillepanosta, joita eri organisaatiot ovat tehneet. Vireillepanoissa vaadittiin ympäristötuhojen takia kaivoksen toiminnan keskeyttämistä, kunnes tilanne on hallinnassa. ELY-keskus tyrmäsi yhdellä päätöksellä kaikki seitsemän (vanhimmat jätetty vuosi sitten, tuorein puoli vuotta sitten). Käytännössä KaiELY katsoi, että Talvivaara on jo saanut tilanteen haltuunsa (ja sivuutti hankalimmat ympäristölupaan liittyvät kysymykset vireillepanoissa).
Asian näyttää suuremmin noteeranneen lähinnä Yle-Kainuu yhdessä uutisessa. Kieltämättä se on kaikessa Talvivaaran kuohunnassa vain pientä kohinaa. Mielenkiinto onkin oikeastaan muualla: tämäkö on viranomaisten mielestä oikea tapa toimia? Kiinnostavin detalji löytyy melkein sivulauseesta – tai sen puutteesta.
Käytännössä saastumisasiassa on oleellista, onko pilaantuminen ollut juridisessa mielessä “merkittävää” tai jopa “erittäin merkittävää”. Jos on, Talvivaaran rikosoikeudellinenkin tilanne voi muuttua rajusti. Vauriot on joka tapauksessa korjattava, ja hinta riippuu ratkaisevasti vaurioiden määrästä. Olen muutamaa julkista tietolähdettä yhdistelemällä päätynyt itse aivan minimiarvioon: 20-30 miljoonaa euroa, jos puhdistetaan kohtuullisen pilaantuneita vesiä (“Kunnostuksen hinta”). Hinta voi aivan hyvin olla moninkertainenkin, mutta tuon alle se tuskin näillä tiedoilla jää.
Vaikka ei lopulta olekaan aivan selvää mitä tuollaisesta tiedosta seuraisi, olisi Talvivaaran edun mukaista pitää huolta, että asiasta ei tule tietoa julkisuuteen ainakaan ennen kuin valtion tämän viikon todennäköinen tukipaketti julkistetaan.
Viranomaiset (lähinnä Kainuun ELY-keskus) ovatkin pitäneet tässä asiassa jämerästi Talvivaaran puolta. ELY-keskus on tiennyt vastauksen jo pian kaksi kuukautta, mutta pitänyt tiedon visusti itsellään.
Suomen ympäristökeskus nimittäin teki asiasta raportin jo 9.9., ja jätti sen Kainuun ELY-keskukselle (ks Syken raportti, pdf). Ks myös Suomen Luonto 4.10. Vastaus: pilaantuminen on hyvin merkittävää.
Sivu 18:
Yhteenvetona voidaan todeta, että Talvivaaran kaivostoiminnan ja siihen liittyvän onnettomuuden vaikutukset ovat vesistöjen ekologisen ja kemiallisen tilan sekä luonnonvarapalveluiden kannalta hyvin merkittäviä ja vesilaissa tarkoitettuja merkittäviä vahinkoja.
-Oulujoen vesistön suunnalla kaikissa vesistöissä aina Kolmisoppeen asti
-Vuoksen vesistön suunnalla kaikissa vesistöissä aina Kivijärveen asti
Vaikutukset ovat aiheutuneet sekä pitkäikaisesta kuormituksesta että patoallasvuodosta. Kivijärven alapuolisessa Kivojoessa vaikutukset ovat merkittäviä.
Näiden vesistöjen ulkopuolella Tuhkajoessa, Jormasjärvessä ja Laakajärvessä on aiheutunut haittaa, joka ei vielä ole merkittävää. Kaivostoiminnan osuus elohopean kertymisessä kaloihin on vaikea erottaa muusta maankäytön vaikutuksista humuspitoisissa vesistöissä. Haitallisten aineiden kertymistä tulee kuitenkin erityisesti seurata tuevina vuosina vaikutusten merkittävyyden arvioimiseksi.
Tuossa ei ole juurikaan epäselvyyttä. SYKEn raportti ei ole salainen. Se vain ei ole julkinen. Sitä pitää osata erikseen kysyä. Ennen ELY-keskuksen päätöstä ei ollut mitään tapaa tietää sen olemassaolosta. Jostakin syystä KaiELY katsoi, että sitä ei ole syytä tuoda julkiseksi. Kieltämättä se on erittäin ikävän näköistä Talvivaaralle.
Olennainen sivulause — oikeastaan sen puute — tulee esiin yhdessä vireillepanoista (18.3.2013 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, pdf, sen sivuilla 23-24). Teksti on kirjoituksen lopussa. Vaatisi elämää suuremman juristin ymmärtämään, mitä siinä “oikeasti” sanotaan. Keskityn siihen, mitä siinä käsittääkseni ei sanota. Päätöksen logiikka on suunnilleen tämä:
- Jotta hallintopakko (c) voitaisiin toteuttaa, kahden ehdon on toteuduttava: a) Pilaantumisen on oltava merkittävää ja b) sen on oltava välitöntä , eikä sitä voida vähentää muulla kuin toiminnan pysäyttämisellä. Loogisesti c IFF (a AND b) .
- ELY-keskus on teetättänyt SYKE:llä selvityksen, jossa tutkitaan onko pilaantuminen merkittävää (A)
- Pilaantuminen ei kuitenkaan ole välitöntä koska se ei enää jatku, ja Talvivaara on jo tekemässä jotain millä sitä voidaan parantaa.
- Siis ehto b ei toteudu: NOT b.
- Koska NOT b, seuraa suoraa NOT c, riippumatta a:n arvosta.
- Siksi ei tarvitse ottaa kantaa mikä on a:n totuuarvo, eikä tarvitse edes kertoa mitä SYKE itse asiassa kertoi.
Tämä on loogisesti täysin validi ajatteluketju. Melko varmasti myös juridisesti. KaiELY:n ei ole ollut pakko kertoa mikä SYKE:n johtopäätös oli, koska oikeaan lopputulokseen päästään tietämättä mikä se oli.
KaiELY ei myöskään ole salannut SYKE:n raporttia. Se vain ei ole kertonut sen olemassaolosta. Se, että kukaan ei silloin pysty näkemään raporttia, ei ole loogisesti katsottuna KaiELY:n ongelma.
Olen aiemmin esittänyt aika kyynisiä näkemyksiä Kainuun ELY-keskuksen toiminnasta (“Porsaanreikien nerokkuudesta”; “Ympäristölupa ja järjestelmävika”; “Pullat ja rusinat”; “Kaiken turhuudesta”; “Tilanne karkeasti”). Osa kritiikistä on todennäköisesti mennyt pieleen, osa on turhanpäiväistä saivartelua, mutta tuskin olen kaikessa täysin harhaan osunut.
ELY-keskuksen ajattelutapa on Talvivaaran edun mukainen, mutta loogisesti aukoton. Siitä huolimatta herää kysymys, onko tämä aivan täsmälleen sellaista hallintotapaa jota riippumattoman valvontaviranomaisen toivottaisiin noudattavan?
Laajempaa teknistä ja historiallista taustaa löytyy mm täältä:http://www.zygomatica.com/talvivaara/). Kirjoittaja kuuluu Suomen Luonnonsuojeluliittoon, mutta spekulaatiot, mielipiteet, tulkinnat ja virheet ovat puhtaasti omia.
ELY-keskuksen päätös [sisältää juristeriaa]
Edellä perusteluissa kuvatun mukaisesti mahdollisuus toiminnan välittömään kesksyttämiseen YSL:n 86 pykälän nojalla edellyttää aina paitsi välittömän terveyshaitan tai merkittävän muun välittämän ympäristön pilaantumisen aiheutumista, myös sitä, että haittaa ei voida muutoin poistaa tai riittävästi vähentää. Toiminnan keskeyttämiseksi molempien kriteereiden on täytyttävä. Tämän lisäksi edellytetään myös, että lainkohdassa tarkoitetun välittöm’n hallintopakon käyttäminen on tarkoituksenmukaista. Säännöksen käytännön soveltamistarve on ympäristönsuojelulain esitöissä (HE 84/1999) arvioitu harvinaiseksi. On huomattava, että YSL 86 pykälässä tarkoitettuun “haitan poistamiseen tai riittävästi vähentämiseen” ei ole liitetty aikaan liittyvää määrettä. Näin ollen on perusteltua tulkita, että paitsi välitön, myös lähitulevaisuudessa tapahtuva haitan poistaminen tai riittävä vähentäminen täyttää lainkohdassa tarkoitetun.
Kainuun ELY-keskus on pyytänyt Suomen ympäristökeskukselta asiantuntijalausunnon siitä, onko Talvivaaran toiminnasta ja/tai Talvivaaran kaivosalueelle marraskuussa 2012 tapahtuneesta kipsisakka-altaan vuodosta aiheutunut YSL 84a pykälässä tarkoitettua vesistön merkittävää pilaantumista. Saadun lausunnon sekä kipsisakka-altaan vuoden jälkeisten tarkkailutulosten perusteella Kainuun ELY-keskus katsoo, että on tarpeen aloittaa ympäristövastuulaissa tarkoitettu, käsittelyratkaisun 1 mukaisesti nyt annettavasta välitöntä hallintopakkoa koskevasta ratkaisusta erillinen menettely pilaamisen korjaamiseksi.
Jotta toiminta voitaisiin keskeyttää YSL 86 pykälän mukaisesti välitöntä hallintopakko käyttäen, pilaantumisen tulisi kuitenkin olla merkittävän lisäksi välitöntä ja tilanteen tulisi lisäksi olla se, että haittaa ei voida muutoin poistaa tai riittävästi vähentää. Edellä on esitetty jo toteutettuja sekä suunniteltuja toimia haitan vähentämiseksi. Lisäksi on huomattava, että toiminnasta aiheutunut pilaantuminen ei ole välitöntä, koska vain edelleen jatkuvaa merkittävää pilaantumista voidaan pitää välittömänä. Ympäristölupaviranomainen on myöntänyt toiminnalle hallintopakkoasian vireillepanon jälkeen edellä kohdassa “Muut päätökset” viitatun ympäristöluvan, eikä tämän luvav ehtoja ole yksittäisiä pääasiassa kiintoaineen, pH:n ja raudan raja-arvojen sekä mangaanin tavoitearvon ylityksiä lukuun ottamatta rikottu, minkä myötä edellytykset välittämän hallintopakon käyttämiselle eivät täyty.
