Populistisesti sanottuna: me maksamme nyt, mutta meidän teollisuutemme kiskoo rahat lisenssimaksuina takaisin kreikkalaisilta laivanvarustamoilta vuonna 2020.
[Paikallisia aiheita vaihteeksi. Raskaampi IPR-materiaali on jatkossa osoitteessa www.project-trogolodyte.org. // Local news for a change. Heavy IPR material at link above.]
[English version: here]
Kiista on kärjistynyt vahvasti kahteen leiriin: ympäristönsuojelijat (joihin itsekin lukeudun) vastaan teollisuus. Kenenkään ei nyt kannattaisi hehkuttaa ainakaan ylimielisesti; päinvastoin on ymmärrettävä, että vastapuoli ei ole kokonaan väärässä. Ympäristön ja terveyden kannalta direktiivi on positiivinen; Suomen talouden ja työllisyyden kannalta se on negatiivinen.
Kuinka positiivinen tai negatiivinen? Kaikkiin tarkkoihin arvioihin on syytä suhtautua skeptisyydellä, koska kyse on äärimmäisen monimutkaisista asioista, mutta suunnilleen:
- Direktiivi säästää henkiä. Uskoi luonnonsuojelijoiden tarkkoihin lukuihin tai ei (50,000 ylimääräistä kuolemaa vuodessa), niin jotain terveysvaikutuksia rikki- ja hiukkapäästöillä joka tapauksessa on.
- Suomi kärsii taloudellisesti. Uskoi teollisuuden tarkkoihin lukuihin tai ei, (600 miljoonaa euroa vuodessa tai 12,000 työpaikkaa), jo terve järki sanoo että laivaliikenteestä riippuvainen Suomi kärsii suhteessa enemmän kuin moni muu Euroopan maa.
- Kyse ei ole pelkästään EU-päätöksestä, vaan Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on itse hyväksynyt rajat jo 2008. EU:n direktiivi sinällään tuo vain vähän uutta tähän laivateollisuuden itsensä hyväksymään rajoitukseen. Jos direktiivi tuli täytenä yllätyksenä, joku on nukkunut sikeästi.
- Raja koskee vuonna 2015 vain SECA-aluetta eli Itämerta, Pohjanmerta, ja Englannin kanaalia sekä USA:n ja Kanadan rannikoita. Muualla maailmassa alempaa raja-arvoa aletaan soveltaa aikaisintaan 2020 ja viimeistään 2025. Tätä voi pitää epäreiluna: niiltä alueilta vaaditaan eniten, jotka jo nyt ovat pääsääntöisesti pyrkineet hoitamaan päästöt asiallisesti.
Suomen hallitus on lupaillut teollisuudelle 30 miljoonan euron tukea rikkipesureiden nopeaan asentamiseen, mutta suora tuki ei luultavasti onnistu EU-kilpailusäännösten takia.
Jos direktiiviin olisi varauduttu ajoissa, olisi voitu menetellä tavalla joka hyödyttäisi kaikkia. Nuo 30 miljoonaa olisi tukiaisten sijaan voitu sijoittaa tuotekehitysohjelmaan, jossa olisi kehitetty aivan uudenlaisia superhalpoja plug-and-play rikkipesureita. Tavoitteena olisi suodatin, joka olisi mahdollista asentaa maailman rähjäisimpiinkin laivoihin.
T&K-tukia eivät samat kilpailusäädökset koske, ja 30 miljoonaa ei näin tärkeässä asiassa olisi suuri panostus valtiolta.
Itse asiassa juuri tuo muulle maailmalle annettu 5-10 vuoden viivästys avaisi mahdollisuuksia. Vuonna 2020 (tai 2025) asia tulee muille (esimerkiksi Välimeren) maille eteen aivan yhtä suurena “yllätyksenä” kuin meille nyt. Varsinkaan laman aikana Välimeren mailla ei ole varaa suuriin julkisiin T&K-panoksiin, vaikka siellä asiaan herättäisiinkin.
Yksi mahdollisuus tulisi patenttijärjestelmän oikeinkäyttämisestä. Asiaa tuntemattomille ja IPR-skeptikoille (joihin itsekin lukeudun) sana “patentti” kuulostaa helposti möröltä. Mutta juuri tässä patentointi ja innovaatioiden suojaus on paikallaan: mahdollistamaan suuret panostukset nyt, mahdollisuudella saada rahat takaisin lisenssimaksuina. Patentit ovat voimassa 20 vuotta. Näissä T&K-hankkeissa olisi tärkeää patentoida kaikki mikä liikkuu.
Populistisesti sanottuna: me maksamme nyt, mutta meidän teollisuutemme kiskoo rahat lisenssimaksuina takaisin kreikkalaisilta laivanvarustamoilta vuonna 2020.
Ruman ja sydämettömän kuuloista? Onhan se. IPR on rumaa.
Epäeettistä? Ei. Tähän IPR-järjestelmä on juuri tarkoitettu, piti siitä tai ei. Tällä ei myöskään sorreta pieniä keksijöitä, koska ei toimivia pesujärjestelmiä kukaan autotallissaan tee. Kyse on suuren luokan koneista, ja tarpeeksi laaja-alaista osaamista on vain suurilla tekijöillä.
Näkemykseni saattaa kuulostaa epämääräisen vastenmieliseltä kaikkien mielestä. Mutta näin kuitenkin tekisin. Voi olla että nyt on jo myöhäistä, ja se on valitettavaa. Seuraavaa ympäristönsuojelun “yllätystä” vastaan, mikä se sitten onkaan, voisi sen sijaan alkaa jo nyt valmistautua tällä tavalla.
Muita ympäristöriitoihin liittyviä kirjoituksia: Vastakkainasettelut.
Eräs lukija kommentoi sähkopostitse ja halusi pysyä anonyyminä, mutta antoi luvan lainata kommentiaan tähän:
“En osaa “keskustella palstoilla”, joten kommentoin nyt suoraan.
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/418945 (Nature 25.8.2011, Kirkby et al., Role of sulphuric acid, ammonia and galactic cosmic rays in atmospheric aerosol nucleation, DOI 10.1038/nature10343)
Olin ajatellut lähettää tuon linkin jo moneenkin keskusteluun, mutta enpä ole lähettänyt. Tuosta rikin ja pilvien yhteydestä olen kuullut juttuja jo kauan sitten. Jopa tapasin IL:n tutkijoita (Viisanen…), jotka mittailivat pohjoisen happosadealueita (ns. Kuolan päästöt). Eli käykö kuitenkin niin, että kohta laivat määrätään käyttämään rikkipitoista polttoainetta, että ilmastonmuutos muuttuu. Suomalaisilla olisi oiva tilaisuus hehkuttaa suomalaista huippututkimusta, joka asettaa koko rikkidirektiivin kyseenalaiseksi.
Vasta pari vuotta sitten bensaan piti lisätä lisää etanolia, joka nyt sitten onkin osoittautumassa ongelmalliseksi määräykseksi. Niin, että näin sitä tutkittuakin tietoa tulee aina lisää.
Ovatko nuo direktiivit samaa sukua niiden lypsypatenttien kanssa? Jotkut direktiivitrollit niitä varmaan rakentelevat omaksi hyödykseen. Hyötyä voi vaikka konsultoimalla sitä, miten direktiiviä pitää tulkita. Paremmin tienaa, kun osaa neuvoa, miten direktiivin voi kiertää…
Valideja kysymyksiä, koitan vastata.
Ylemmän ilmakehän rikkidioksidi viilentää ilmastoa, siitä lienee aika hyvin näyttöä (kasvihuoneilmiötä sinällään se ei vähennä). Mutta, ja tässä on iso mutta: ei ole mitenkään sanottu että maanpinnalla polttaminen ajaa sitä riittävästi yläilmakehään. Rikkidioksi maan pinnalla ei ainakaan samassa määrin viilennä, plus se on ihmiselle ja luonnolle epäterveellistä ainetta.
En pidä ollenkaan mahdottomana, että tutkimus jossain vaiheessa osoittaisi, että rikkidioksidin viilentämisvaikutus olisi niin suuri, että sitä kannattaa maan pinnassa päästellä. (Pidän sitä äärimmäisen epätodennäköisenä, mutta varsinkaan ilmastotieteessä ei pitäisi ikinä väittää tietävänsä jotain varmasti).
Jos niin olisi, niin silloinkin oikea ratkaisu olisi kieltää nykyisiä laivoja tupruttamasta, ja rakentaa erillisiä rikkidioksiditehtaita tai mielellään -laivoja. Niiden ainoa tehtävä olisi tuprutella ilmakehään tarkkaan kontrolloituja määriä rikkidioksidia. Jos harrastaa geoengineeringiä, sitä kannattaa harrastaa nimenomaan kontrolloidusti.
Siinä välissä on järkevää käyttää tervettä järkeä ja kieltää rikkidioksidin tupruttelu.
Etanolitapaus (ja vielä selkeämmin palmuöljy-biodiesel) on esimerkki tapauksesta jossa hyvä idea kääntyi itseään vastaan, kun ei osattu katsoa kokonaisuutta. Jälkiviisaana on helppo nähdä, että jos halutaan raju määrä bioperäistä polttoainetta hyvällä hinnalla, niin se tarkoittaa että metsiä tullaan raivaamaan ja ruokamaata käyttämään polttoaineen kasvattamiseen. En tiedä oliko se itsestään selvää silloin aikanaan. Mutta ekologinen kokonaisvaikutus ei ainakaan kovin positiivinen ole ollut.
Jos rikkidirektiivissä olisi nähtävissä vastaavia ekologisia sudenkuoppia, niin siihen kannattaisi suhtautua paljon skeptisemmin. Ja kannattaa nytkin olla skeptinen; jos joku pystyy osoittamaan jonkin samanlaisen riskimekanismin kuin etanolissa, niin kysymykseen kannattaa suhtautua vakavasti. Tällä hetkellä en osaa nähdä ekologisia riskejä (ellei niitä tule esim jotain sellaista kautta, että polttoaineen puhdistaminen rikistä saastuttaisi enemmän kuin rikillisen polttoaineen polttaminen. Mitään tällaista väitettä en ole kuullut).
Ja on jokseenkin selvää, että joku tätäkin direktiiviä väärinkäyttää, ja jotain poliittisia intressejä siinä on taustalla. Mutta sama pätee kaikkiin jok’ikiseen päätökseen ja direktiiviin. Psykopaatteja on maailma täynnä, ja ihminen on ihmiselle susi.
Google+ keskustelua:
https://plus.google.com/u/0/104598556443946132186/posts/PoMGDwJASXk