Pissasta vai vessasta: Lääkeaineet juomavedessä

Mitä tapahtuu kun vedän lääkepillerin vessasta alas? Ja mitä väliä?

[Englanninkielinen versio: täällä]

Juomavedestämme löytyy lääkejämiä. Onko niillä merkittävää terveysvaikutusta? Osan mielestä riskit ovat varmoja (US), mutta ehkä suurempi osa asiaa tutkineista on yksinkertaisesti sitä mieltä, että yksinkertaisesti emme tiedä (WHO,CWA, CBS, New Scientist). Mikä ei kyllä ole turvallisuutta herättävä tunne sekään.

Ihmisiä kiinnnostaa eniten riski ihmisille, mutta vaikutus laajempaan ekosysteemiin voi olla paljonkin merkittävämpi. Jos puhdistetussa juomavedessä on pieniä jäämiä, se tarkoittaa että alkuperäisessä raakavedessä niitä oli vielä paljon enemmän. Paikallisten suurten hormonijäämien tiedetään aiheuttaneen biologisia vaikutuksia esim kaloihin. Mutta entä pienten jäämien kokonaisvaikutus? Tällä hetkellä voi lähinnä turvallisesti sanoa, että kukaan ei tiedä paljonko jäämiä on, mistä ne tulevat, ja mitä ne aiheuttavat (USGS).

Mahdollisten lähteiden määrä on melko rajallinen. Lääketehtaat saattavat aiheuttaa suuria paikallisia piikkejä  (NBC).Antibioottien osalta karjatalous on merkittävä lähde (WCP). Joka tapauksessa osa päästöistä tulee tavallisilta lääkkeitä käytttäviltä kansalaisilta.

Kuinka suuri osa? En tiedä. Datamäärä on vielä aivan liian pieni, jotta saisimme edes kertaluokka-arvioita. Siksi en mietikään tässä suurta kuvaa, vaan päätin ottaa pienen konkreettisen detaljin. Me, tavalliset käyttäjät, saastutamme viemärivesiä lääkkeillä. Paljon vai vähän, sitä emme vielä tiedä. Mutta on konkreettinen kysymys jonka voi jo esittää: Millä mekanismilla me sen teemme? Tai vähemmän hienostuneesti:

Saastutammeko me pissaamalla, vaiko vessaan dumppaamalla?

Me saastutamme kahta kautta: joko syömällä lääkkeitä ja virtsaamalla jämät,  tai sitten dumppamalla vanhentuneita lääkkeitä suoraan vessasta alas. Haluan tietää, kumpi on oikeasti suurempi lähde.

Tämä on tiukan käytännöllinen kysymys. Ihmiset syövät tarvitsemansa lääkkeet vaikka ympäristövaikutus olisi millainen. Siihen ei voi vaikuttaa. Mutta dumppaamiseen sen sijaan voi — tiedotuskampanjoilla, tai helpottamalla vanhojen lääkkeiden palauttamista, tai kehittämällä insentiivejä lääkkeiden palauttamiseen (lääkkeenpalautuspantti?). Siinä voi käyttää mielikuvitusta.

Suomessa onneksi on jo kattava lääkkeenpalautusmekanismi. Vanhat lääkkeet voi palauttaa ilmaiseksi apteekkin kaikessa hiljaisuudessa. (Sieltä ne käsitellään eteenpäin ongelmajätteenä). Mutta aina järjestelmää voi parantaa.

Yritän löytää yhtä lukua, joka antaisi kenelle tahansa helpon ja nopea tavan arvioida miten huono idea dumppaaminen on. Arvelen, että sellainen löytyy arvosta 1/erittymisprosentti. Käytän siitä nimitystä dumppausvaikutus. Tämä vaatii hiukan selitystä.

Lääkeaineiden imeytymisprosessi on lievästi sanottuna monimutkainen (ADME). Jotkin lääkkeet hajoavat melkein kokonaan. Hajoamistuotteetkin saattavat olla haitallisia, mutta yleensä ne kuitenkin ovat vähemmän bioaktiivisia. Hyvä tapa puhdistaa lääkeaine on siis kierrättää se ihmisen kautta.

Puhdistus ei kuitenkaan ole täydellinen, ja osa lääkkeestä päätyy aina sellaisenaan virtsaan (tai ulosteeseen). Jos ruumis hajottaa 98% lääkeaineesta, silti 2% aineesta päätyy virtsaan ja sitä kautta luontoon. Dumppausvaikutus on tämän käänteisluku, eli 50. Konkreettisesti: heittämällä yhden pillerin vessaan ihminen aiheuttaa yhtä paljon saastumista kuin syömällä 50 pilleriä.

Olen kerännyt joidenkin lääkeaineiden dumppausvaikutuksia alla. Lukuihin on syytä suhtautua skeptisesti, mutta suuntaa-antavia ne ovat. Listasin lisäksi Netistä kerättyjä arvioita lääkkeiden hinnoista, koska hinta vaikuttanee siihen miten lääkettä kohdellaan.

• Paracetamol, Aspirin (kipulääke): Alle 2% erittyy virtsaan. Dumppaussuhde on siis  ~50. Hinta on  ~1 sentti per pilleri.
• Atorvastatin (kolesterolil): <2%. Dumppaussuhde ~50, ~50 snt per pilleri
• Carbamazepine (epilepsia):  2-3%. Dumppaussuhde ~40, ~20 snt
• Prozac (antidepressant): ~15%. Dumppaussuhde ~6, ~1 EUR
• Oxycodone (strong painkiller): ~19%. Dumppaussuhde ~5, ~4 EUR
• Cetirizin (anti-histamine): 30%. Dumppaussuhde ~3, ~1 EUR
• Antibiootit: Valtavia vaihteluja. Joissakin tapauksissa 40-80% (NIH). Dumppaussuhde ~2, ~1 EUR/pill (penisilliini)
• Lisinopril: (verenpainelääke): 100% (Ruumis ei käytännösä hajota ollenkaa). Dumppaussuhde ~1, ~30 sntl.
• Ehkäisypillerit (COCP): Hankala erikoistapaus. Hajoamistuotteetkin ovat hormoneja, joilla on vaikutusta luontoon. Dumppaussuhde lienee matala. ~1 EUR.

Jos asiaa halutaan tutkia koko yhteiskunnan tasolla, tarvitaan paljon muutakin tietoa esimerkiksi lääkkeen myrkyllisyydetä, lääkkeen käyttäjien määrästä ja hajoamisnopeudesta luonnossa. Ylläoleva lista antaa kuitenkin pika-arvion siitä, mihin ehkä voisi keskittyä.

Ylläolevan perusteella heittäisin arvauksen (näin pienellä tietomäärällä se on pelkkä arvaus), että reseptittömät kipulääkkeet ovat suurin päästöriski. Ihmiset voivat ostaa lääkkeitä reserviin niin paljon kuin tahtovat, ja matalan hinnan takia heillä ei ole insentiiviä välittää vanhentumisesta (on helpompi ostaa uusi lääkepakkaus). Lisäksi näitä lääkkeitä käytetään valtavia määriä. Hukkaan menevien pillereiden määrä on suuri.

Arvaukseni kipulääkkeiden riskistä saa hiukan tukea ainakin yhdestä tutkimuksesta (LHWMP): aspiriinijäämiä löydettiin 24%:sta tutkituista puroista. Aspiriini on periaatteessa myrkyllistä esimerkiksi kissoille (Manning), joskaan puroista löydetyt pitoisuudet eivät sinällään olleet vaarallisia niillekään. Ottaisin silti kohteeksi aspiriinin ja muut vastaavat, koska vaikka pitoisuudet olisivatkin pieniä, mitättömän pienellä vaivannäöllä ne saataisiin lähelle nollaa. Ei ole mitään tarvetta rajoittaa lääkkeiden käyttöä; niitä ei vain pitäisi vetää vessasta alas.

Priorisointi voi auttaa päättämää toimenpiteistä. Miksei laitettaisi nimenomaan kipulääkkeiden yhteyteen huomautuksia siitä, että ne pitäisi heittää pois asianmukaisesti? Jos vastaavat varoitukset laitetaan kaikkiin lääkkeisiin, varoitukset menettävät nopeasti tehonsa. Keskitetään varoitukset sinne, missä kokonaisvaikutus on suurin.

Haluan tiukasti painottaa että tässä arviossa on liian vähän todellista dataa ja liian paljon käsien heiluttelua. Voi olla että aspiriini on ongelma, mutta antibiooteilla ja hormoneilla voi pienissäkin määrissä olla suurempi biologinen vaikutus. Varoitukset kannattaisi ehkä keskittää niihin. Jonkun pitäisi oikeasti laskea tämä läpi; oma ammattitaitoni ei siihen riitä.

Voi tietysti kysyä, onko tällä analyysillä mitään todellista arvoa. Ehkä on, ainakin psykologista. Ympäristöväittely menee helposti junnaamiseksi ja ohi puhumiseksi. Joskus kannattaisi ehkä kokeilla aivan uudenlaista perspektiiviä.

Jätteisiin liittyviä muita kirjoituksia: Jätteet